Huutokauppahelmet: Mercedes-Benz 500 SEL AMG ”Blueberry”

Kuva RM Sotheby's

Oma maa mansikka, harmaatuonti-mustikka? Sellainen on tämä AMG:n varustelema, hiljattain uudenveroiseksi restauroitu 500 SEL.

Floridassa huutokaupataan erittäin mielenkiintoinen AMG:n parantelema ässäsarjan Mercedes-Benz. Tämä syvänsininen 500SEL on ollut joululahja AMG:n perustaja Hans Werner Aufrechtiltä Pohjois-Amerikan AMG-pomo Richard Buxbaumille.


Autoa kauppaava RM Sotheby’s kertoo ”Mustikan” tarinan. Taustalla on Aufrechtin ja Buxbaumin 1980-luvun alussa perustama AMG North America, joka nosti Mercedeksen ja erityisesti AMG-varusteltujen Mersujen profiilia Amerikan markkinoilla. On helppo muistaa esimerkiksi Miami Vice -televisiosarjassa vilahdelleet ajan tapaan laitetut W126-koriset Mercedekset, jotka monesti uivat maahan hieman eri kautta kuin Yhdysvaltain markkinoille virallisesti tarkoitetut, järeäpuskuriset, usein dieselmoottoriset vakiomallin autot. Noihin aikoihin Mercedes kun tarjosi USA:ssa varsin rajallista mallistoa, ja esimerkiksi W123-koria myytiin CAFE-polttoainetaloudellisuusvaatimusten takia vain dieseleinä vuodet 1981-1985. W126:ta sai vain 380SEL-mallisena vuoteen 1984 asti, ja kaikki viissataset tulivat maahan harmaatuontina, myös AMG:n kautta.

Mercedes-Benz ei varsinaisesti katsellut tätä hyvällä, vaan lobbasi maahan lain, joka tyrehdytti autojen harmaatuonnit vuodesta 1988 eteenpäin. Noihin aikoihin AMG oli vielä oma yrityksensä, kunnes se liitettiin Mercedes-Benzin alle vuonna 1999. Tätä edeltäviin autoihin viitataan nimellä "pre-merger" AMG, jollainen juttummekin auto myös on.

Mutta otetaan jokunen vuosi taaksepäin, ja muistellaan johtaja Buxbaumin vierailua Saksassa vuonna 1984. Kertoman mukaan Richard Buxbaum tuli sanoneeksi H.W. Aufrechtille että ”harmi, kun näitä 500 SEL:iä harvemmin näkee missään oikein hyvässä värissä.” Aufrecht kätki tämän tiedon sydämeensä ja laittoi vaivihkaa tilauksen sisään kesällä 1984, sisällyttäen Autohaus Karl Russilta hankitun sinisen 500 SEL:n könttään autoja jotka laivautettaisiin vuoden 1985 puolella Yhdysvaltoihin. Aufrecht päätti kuitenkin varustella tämän Lapis Blue -värisen auton joululahjaksi Buxbaumille ja järjesti siihen joitakin erittäin tyylikkäitä muutoksia, joista Buxbaumia ei veloitettaisi.

AMG:n työntekijät riisuivat Mersun veluurisisustan ja korvasivat sen uudella Orion Grey-värisellä nahkasisustuksella, johon sisältyivät Gemballalla teetetyt kustomoidut ovipahvit. Ison vakioratin tilalle asennettiin Italvolanti Corsa -ohjauspyörä ja sen taakse AMG:n vaaleat mittarit, joista nopeusmittari yltää 190 mailiin tunnissa. Etupenkit ovat SEC-Mersusta ja sähkösäätöiset. Kojelauta paitsi päällystettiin uudelleen, myös jalopuut viimeisteltiin uusiksi. Alusta on täyttä Bilsteinia ja vanteet osin korinväriset Pentat 16 tuuman koossa. Auton kromit maalattiin korin väriin maskia myöten, kuten myös täysi korisarja helmoineen ja spoilereineen. Tekniikkaa piristettiin urheilumallin putkistolla ja AMG:n kautta saatavalla lukkoperällä. Lopputulos on tyylikkään järeä auto, joka henkii 1980-luvun puolivälin estetiikkaa niin kuin vain AMG-Mercedes voi.

Auto oli Buxbaumin perheen käytössä reilun vuoden ajan, ja perheen lapset kutsuivat sitä ”Blueberryksi”, eli mustikaksi, mikä kieltämättä sopii. Vermontilainen miljardööri Rick Cohen päätyi tekemään autosta niin hyvän tarjouksen, että auto vaihtoi osavaltiota kesällä 1986. Sen osti seuraavaksi vermontilainen Mercedes-spesialisti, jonka hoivassa auto oli vuoteen 2022 asti – siitäkin huolimatta, että Buxbaum soitteli tälle joka vuosi kysyäkseen olisiko Mersu myynnissä.

Buxbaum sai auton ostettua takaisin vuosikymmenten jälkeen ja varautui mittaviin kunnostustöihin, sillä ”Mustikka” oli ollut ajamatta 16 viimeistä vuotta. Vermontissa suolataan teitä rankasti, mutta kaikkien yllätykseksi auto ei tarvinnutkaan mätäkorjauksia lainkaan ja se maalattiin uusiksi vain kylkien pinstripeistä alaspäin. Siltikin, koko polttoainejärjestelmä tankkia myöten meni vaihtoon, kuten myös jarrut ja jäähdytys. Pari vuotta kestäneessä täydellisen tinkimättömässä restauroinnissa paloi yli 120 000 dollaria, vaikka auto olikin säilynyt verrattain hyvässä kunnossa ja esimerkiksi alustaan tarvittiin vain etuiskunvaimentimien läpikäynti, alapallonivelet ja raidetangot. Viisilitrainen moottorikin selvisi vain huolto-osilla, ja korisarjaa paikattiin ainoastaan uudella takaspoilerilla. Kosmeettisten juttujen ehostamiseen meni silti 26 kuukautta ja noin 46 000 dollaria rahaa. Mittarissa on yhä vain alle 115 000 mailia ja "AMG NA"-kilvet ovat viittaus auton historiaan.

Sisältä, ulkoa ja tekniikaltaan elvytetty AMG ”Blueberry” huutokaupataan Floridassa maaliskuun lopulla. Auton kauppahinnan on arvioitu nousevan 200 000 dollariin saakka, mutta odotamme mielenkiinnolla lopullisen summan suuruutta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat