Investoinnit vaativat teiden ja ratojen korjausvelan ratkaisemista

Maakuntien väyläraportti: Investointiaallon varmistamiseksi Suomen tie- ja rataverkon suurin haaste eli 3–4 miljardin euron korjausvelka tulisi taittaa määrätietoisella velanhoito-ohjelmalla.

Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa ratkaista kiireellisesti.

Virke kiteyttää elinkeinoelämän järjestöjen huolet, jotka käyvät ilmi tuoreesta maakuntien väyläraportista. Raportti käy lävitse koko maan siitä näkökulmasta, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko kykenee vastaamaan yritysten tarpeisiin.

Maakuntien väyläraportin keskeiset tulokset esitellyt Destian projektipäällikkö Riku Huhta kävi lävtse teiden ja ratojen palvelukyvyn haasteet ja pullonkaulat maakunnittain. Paljon olisi korjattavaa ka kehitettävää ympäri Suomen, mutta kaikkein keskeisintä Suomessa virinneen investointiaallon varmistamiseksi on taittaa tie- ja rataverkon suurin haaste eli 3–4 miljardin euron korjausvelka.

Raportin ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoitteena on luoda määrätietoinen valtakunnallinen velanhoito-ohjelma korjausvelan takaamiseksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tiet ja radat ajan tasalle

Teiden huono kunto, kapeus ja ohituskaistojen puute on ongelma monilla valta- ja kantateillä, raportissa korostetaan.

”Teiden kunnostamisen lisäksi tarvitaan lisää nelikaistaisia teitä ja ohituskaistoja keskeisille osuuksille. Vastaavasti tärkeimmät rataosuudet tulee muuttaa kaksiraiteisiksi. Näin sekä teiden että ratojen käytettävyys ja liikennöinti tehostuisi”, todetaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiedotteessa.

Autoliitto ollut jo kauan huolissaan tiestöstä

Suomen suurin auton käyttäjien etujärjestö Autoliitto on ollut tiestön kunnosta huolissaan jo kauan. Perusteet huolelle ovat näkyvissä kaikille, jotka ovat olleet auton ratissa: kuoppia, murtumia, painumia, siltojen painorajoituksia, kiertoreittejä ja rapautuvia pikapaikkauksia.

Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan ja korjausvelka on kasvamassa – myös päällystyksessä tarvittavien raaka-aineiden kuten bitumin maailmanmarkkinahinnan kohottua – tänä vuonna jo 2,4 miljardin euron suuruiseksi.

Mitä huonompaan kuntoon tiestö päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen myös tulee, on Autoliitto huomauttanut kuten Moottori aiemmin uutisoi otsikolla Autoliitto kriittisenä budjetista: tiestön korjausvelka jatkaa kasvamista.

Autoliitto on arvioinut, että toistaiseksi tieverkon rapistuminen on näkynyt konkreettisimmin alemmalla tieverkolla, mutta rahoituksen puutteen jatkumisen takia myös pääteillä alkaa olla yhä pahempia vaurioita.

– Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansantaloudellista hyötyä. Tierahoituksesta leikkaaminen on helppoa, mutta ei viisasta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kiteyttänyt nykytilan haasteet.

Tieyhdistys: kuljetusketjut vaarassa

Myös Suomen Tieyhdistys on ollut huolissaan tieverkon kunnosta.

”Tieverkon huono kunto aiheuttaa haittaa kotimaisen ruokatuotannon kuljetusketjuille, rakentamisen, raakapuun ja lämmityshakkeen kuljetuksille sekä pelastustoimille. Vaikutukset tuntuvat erityisen raskaasti yksilöiden ja elinkeinoharjoittajien arjessa”, arvioi yhdistys aiemmassa tiedotteessaan.

Tieyhdistyksen mukaan tiestön kunto heijastelee myös koko maan kilpailukykyyn esimerkiksi vientituotteiden kautta.

”Suurin osa kuljetuksista kulkee tieverkolla, ja jos liikenteen päästöihin halutaan vaikuttaa, tulee tieinfrasta siltoineen pitää parempaa huolta”, yhdistys on linjannut.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kunnostuskohteita riittää, tässä lista!

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa liikenneinfraan kohdennetaan merkittävästi lisärahoitusta. Elinkeinoelämän väyläraportissa nostetaan esille seuraavia kohteita maakunnittain ja toimialoittain:

Päätieverkosta koko Suomen tasolla huonokuntoista on 13 prosenttia ja hyväkuntoista 62 prosenttia.
Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.
Eniten raskaan liikenteen suoritetta huonokuntoisilla pääteillä on Uudellamaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Päärata on Suomen huoltovarmuudelle erityisen tärkeä väylä. Eniten huonokuntoista rataa on Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Rautatieliikenne on hyvin häiriöherkkää johtuen muun muassa Suomen rataverkon laajasta yksiraiteisuudesta.
Vesistösiltojen kunto rapautuu käytön kasvaessa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, korjauksen aikana kiertoreitit voivat olla pitkiä.
Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen liikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää koko Suomen logistiikan toimivuudelle.
Huoltovarmuus ja tiiviimpi kytkentä Natoon edellyttää Pohjois-Suomessa kuljetusyhteyksien kehittämistä Ruotsiin ja Norjaan.

Kuljetusala: tavarat liikkuvat kumipyörin

Moottori on uutisoinut aiheesta aiemmin esimerkiksi otsikolla Kuljetusala: hyväkuntoiset tiet mahdollistavat talouskasvun – ja vähentävät päästöjä.

Kotimaisten kuljetusyrittäjien mielestä suurimmat haasteet yrittämisessä ovat muun muassa käsistä karanneet kustannukset, tiestön huono kunto ja työvoiman saatavuus.

Tavaroiden tulee liikkua ja ne liikkuvat pitkien etäisyyksien maassa pitkälti kumipyörien varassa. Suomi ei yhteiskuntana toimisi, jos tavaroiden kuljetukset eivät hoituisi. Kauppojen hyllyt ammottaisivat tyhjyyttään ja teollisuuslaitokset pysähtyisivät raaka-ainepulan vuoksi.

Uutisen pohjana oli Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometri, joka on kattava otos alan näkemyksistä. Kuljetusbarometriin vastasi 545 kuljetusyrittäjää.

Näin raportti tehtiin

Elinkeinoelämän järjestöt julkistivat Destian ja Correct Consultingin laatiman selvityksen siitä, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko vastaa yritysten tarpeisiin eri maakunnissa.

Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi -raportissa analysoidaan nykytilan kartoittamisen ohella, miten maakuntakohtaiset väylätarpeet muuttuvat, kun vihreä investointiaalto etenee ja uusia tuotantolaitoksia rakennetaan eri puolilla maata.

Raportti sisältää maakuntatason vertailutiedot teiden ja ratojen kunnosta ja kapasiteetista. Nykytilan ohella arvioidaan, kuinka yritysten väylä- ja liikennetarpeet muuttuvat, kun kymmenien miljardien investoinnit siirtyvät rakennusvaiheeseen. Selvitys tarkastelee teiden ja ratojen pääväyliä.

Suomen teiden ja ratojen palvelukykyä koskevan raportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi -raportti, Autoliitto, SKAL, Suomen Tieyhdistys

a:6:{i:0;s:6:"143974";i:1;s:6:"141441";i:2;s:6:"138683";i:3;s:6:"145787";i:4;s:6:"136988";i:5;s:6:"137557";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy