Kauas päästötavoitteet karkaavat – sähköistymisnopeus ei riitä

Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja.

Suomen liikenteen käyttövoimamurroksen eli sähköistymisen vauhti ei riitä, jos halutaan yltää kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. Karut odotukset käyvät ilmi autoalan tuoreimmista ennusteista eri käyttövoimien osuuksista. Täyssähköautojen kysyntää rajoittavat erityisesti sähköautojen korkea hankintahinta sekä rajalliset kotilatausmahdollisuudet.

Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Ja vaikka sähköautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna kasvaneet nopeasti, on sillä selityksensä: vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset ovat nyt vihdoin päätymässä toimitukseen.

Rivakka liikenteen sähköistymiskehitys saattaa siis hyytyä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuinka nopeasti osuus kasvaa?

Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Vuoteen 2025 mennessä osuuden on ennakoitu kasvavan 42 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä lähes 70 prosenttiin.

Liikenteen päästöjen määrä on tavoitteena vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.

Toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta tähdentää, että nykykehityksellä ei päästötavoitteita saavuteta.

Hankintatuet ratkaisuksi?

Autoalan mukaan tehokas ratkaisu olisi, yllätys yllätys: hankintatuet. Uusien autojen myyntiä tukevat tahot ovat laatinut skenaarion, joka sisältää käyttövoimamurrosta nopeuttavia toimia – ja viestin poliittisille päätöstahoille.

– Tärkein sähköautojen määrää lisäävä toimenpide on nelivuotinen hankintakannuste, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä linjaa.

Kallion mukaan hankintatuki olisi myös polttomoottoriautoilijoiden etu.

– Mikäli valitsemme autokannan hitaamman sähköistymisen ja jakeluvelvoitteen alentamisen, ei päästötavoitteita saavuteta. Tällöin edessä on polttoaineiden jakeluvelvoitteen merkittävä korottaminen vuosikymmenen lopussa tai päästöoikeuksien osto muilta EU-mailta. Sähköautojen hankintakannusteet ovat siis myös polttomoottoriautoilijan etu.

Muitakin toimia

Ala tuo esiin myös muitakin toimia, jotka kannustaisivat kansalaisia ja yrityksiä sähköautoiluun.

Niin sanotun nopeamman käyttövoimamurroksen toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, hankintakannusteet sähköisille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille, sähköisten työsuhdeautojen veroetuuksien jatkaminen, sähkön lisääminen osaksi jakeluvelvoitetta, satunnaisten kierrätyspalkkioiden toteuttaminen sekä erilaiset lataus- ja jakeluinfratuet.

Kallion mukaan toimenpidepaketti tarkoittaa myös kaasukuorma-autojen kysynnän edistämistoimia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Henkilöautojen keski-ikä laskuun?

Käyttövoimakannusteiden ja autokannan kierron nopeuttamisen skenaariossa ensirekisteröintien kasvaessa myös autokannasta poistuvien autojen määrä kasvaa.

Jos näin käy, tarkoittaisi se myös suomalaisen henkilöautokannan nuorentumista. Suomen autokanta keskimäärin on yksi Euroopan iäkkäimpiä.

Autojen keski-ikä on kasvanut noin 2 vuodella kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2022 suomalaisten henkilöautojen keski-ikä oli kohonnut jo 12,9 vuoteen.

Tilastokeskuksen ja Traficomin tilastojen mukaan henkilöautojen keskimääräinen romutusikä vuonna 2022 oli 22,2 vuotta. Suomessa romutetaan kierrätysjärjestelmän kautta vuosittain keskimäärin 80 000 autoa.

Suomen henkilöautokannan koko on noin 2,8 miljoona autoyksilöä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus