11.12.2023

Käytetyt erikoisuudet: Datsun 120Y – Kun kangasverhoilustakin maksettiin lisähintaa

Yksi omistaja, museorekisteröity eikä koskaan ajettu talvisin. 120Y on peruspirssi ajalta, jolloin Nissanit olivat vielä Datsuneita ja teho ilmoitettiin SAE-hevosvoimina.

Miltä kuulostaa kiihtyvyys nollasta sataan 18,9 sekunnissa? Tai 52 hevosvoiman teholukema ja 134 kilometrin huippunopeus tunnissa? Näillä aseilla sekä edullisella hinnalla ja alhaisella polttoaineen kulutuksella Datsun 120Y kilpaili vuodesta 1973 alkaen mm. Toyota Corollaa ja Opel Kadettia vastaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kilowatti, DIN- vai SAE-hevosvoima?

Datsunin tyyppikilvessä teholukemaksi tosin kerrottiin 69 hevosvoimaa, mutta japanilaisten käyttämän JIS-standardin mukaisesti mitattuna. Se vastasi ”SAE-brutto” -lukemaa, joka selvästi suurempana lukuna tietysti näytti markkinoinnissa hyvältä. Saksalaisen DIN-normin mukaan se vastasi 52 hevosvoimaa, mikä puolestaan on 38,6 kilowattia. Nelisylinterisen, 1200-kuutioisen rivimoottorin jatkeena oli nelivaihteinen manuaalilaatikko ja takaveto, toisin kuin esimerkiksi Datsun 100 A:ssa, jossa jo käytettiin etuvetoa. Datsun oli merkki, jota Nissan Motor Company käytti vientiautoissaan vuosina 1958-1986. Myös mallimerkintä oli erikoinen, sillä 120Y on ”kolmannen sukupolven Sunny-malli”, mutta Sunny-nimeä ei vielä tuolloin itse mallimerkinnässä käytetty. 120Y oli tuotannossa vuosina 1973-1977 ja se korvasi aiemman 1200 Finn -mallin, jonka mallimerkinnästä väännettiin lempinimeksi ”näppylä-Datsun”.

Rekisteröity viidelle - tilat korkeintaan neljälle keskikokoiselle

50 vuotta sitten henkilöauto oli monelle vain välttämätön kulkuväline, ja siksi vaatimuksetkin olivat nykytasoa selvästi matalammat. Datsun 120Y:n sisätilat olivat edeltäjäänsä ahtaammat. Paitsi pieni ja ahdas takaistuin, niin tätä mielikuvaa tuki myös etupenkin rajallinen säätömahdollisuus, jolloin jo keskimittainen kuljettaja piti penkin pituussäätöä takimmaisessa asennossaan, ja tunsi silti tiettyä ahtautta sekä jalka- että pääntilassaan. Vaikka auto oli rekisteröity viidelle, niin jo kahden takapenkille könyävän matkustajan tuli mielellään olla pienikokoisia ja vieläpä hyvässä sovussa keskenään. Mukavuutta ei parantanut se, että vakiovarusteena penkeissä oli muoviverhoilu. Jos halusi ”ylellisen kangasverhoilun”, piti siitä maksaa 400 markan lisähinta.

Erityisesti kaupunkiajossa 120Y oli ketterä, joskin huono näkyvyys eri suuntiin heikensi arvosanaa. Maantieajossa moottorin äänet pystyivät kurissa mutta tuulen suhinat hallitsivat ohjaamon äänimaailmaa. Alkuperäisillä ristikudosrenkailla suuntavakavuus ei yltänyt kovin korkealle tasolle. Tehostamaton ohjaus oli kevyt, joskin hidas, sillä laidasta laitaan ohjauspyörän kierroksia oli 4,25. Taka-akseli oli jäykkä ja varustettu lehtijousin, mitä jo tuohon aikaan pidettiin vanhahtavana ratkaisuna. Suorituskyvyn ja vauhdin tunnetta lisäsi se, että huippunopeudessa (134 km/h) nopeusmittari näytti parikymppiä liikaa. Datsunin laatua pidettiin yleisesti hyvänä, mikä olikin alhaisen hankintahinnan ja maltillisen polttoainekulutuksen ohella kolmas myyntivaltti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mallina tavallinen - yksilönä harvinainen

B-segmenttiin kuuluva 120Y oli edullisesta hinnasta ja käyttökuluista johtuen varsinainen kansanauto. Ne ostettiin arkikäyttöön, ja vain harvoja kappaleita on hillottu säilytettäväksi nykypolville. Nyt myynnissä oleva Datsun 120Y on melkoinen poikkeus valtavirrasta, sillä myynti-ilmoituksen mukaan ”Suomi-autolla” on vain yksi omistaja, 77 000 kilometriä mittarissa eikä ikinä ajettu talvisin. Alkuperäiskuntoa alleviivaa se, että auto on museorekisteröity. Myyjän mukaan auto on sisustukseltaan siisti ja hajuton. Koska autolla ei ole ajettu talvisin, ei sen mukana myöskään tule talvirenkaita. Penkeissä ei ole niskatukia eikä autoon ole ikinä asennettu edes radiota, vaikka kojelaudassa paikka sille onkin. Alle on vaihdettu 13-tuumaiset tykkivanteet uusilla kesärenkailla. Mukaan tulee alkuperäiset 12-tuumaiset peltivanteet niinikään kesärenkailla. Ilmoituksessa teholukemaksi kerrotaan 69 kilowattia kautta 93 hevosvoimaa, mikä lienee lapsus, sillä museorekisteröinnistä johtuen moottoria tuskin on viritetty. Lukema 69 tarkoittanee SAE-hevosvoimia. Autoa on säilytetty aina tallissa ja lisäksi se on huollettu pari vuotta sitten, jolloin on uusittu mm. tulpat, tulpanjohdot, moottoriöljyt sekä öljyn- ja ilmansuodatin sekä Monroe-takaiskunvaimentimet. Mukana seuraa huolto- ja käyttöohjekirja. Hintapyyntö on 7500 euroa. Uutena Datsun 120Y vuonna 1974 maksoi 18 980 markkaa.

Teksti: Janne Huhtala; kuvat: Tori Autot

Luetuimmat