Liikennealan järjestöt kritisoivat kansallista päästökauppaa

Neste_Robottitankkaus_Huoltamokonsepti_2090

Tieliikenteen kansallisen päästökaupan tarpeellisuudesta käydään kipakkaakin yhteiskunnallista keskustelua.

Tieliikenteen kansallinen päästökauppa puhuttaa.

Kattava joukko elinkeinoelämän järjestöjä on ilmaissut kriittisen näkemyksensä hallituksen aikeille kansallisesta tieliikenteen päästökaupasta. Myös Autoliitto on suhtautunut penseästi näihin aikeisiin.

Hallitus valmisteluttaa kansallista tieliikenteen päästökauppaa. Työrukkasena on liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa virkamiestyöryhmä, joka valmistelee muistiota, jossa arvioidaan kansallisen päästökaupan edellyttämät toimet ja aikataulu. Työryhmätyö kestää kuluvan vuoden loppuun.

Valmistelua tehdään siltä varalta, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinoilla ei saada riittävästi vähennettyä liikenteen päästöjä. Kansallisen tieliikenteen päästökauppa voisi hallituksen aikeiden perusteella tulla voimaan vuonna 2025.

Kaikki kiteytyy valtioneuvoston toukokuiseen periaatepäätökseen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieliikenteen osuus 19,1 prosenttia

Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.

Liikenneala sitoutunut tavoitteisiin

Järjestöjen yhteisessä kannanotossa tähdennetään, että liikenneala on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt kansallisen tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ei järjestöjen mukaan edellytä päästökauppaa tai polttoaineveron korotuksia.

Tieliikenteeseen laajeneva päästökauppa muodostaa järjestöjen mukaan tärkeän liikkumisen ja kuljettamisen hinnoitteluun ja liikenteen verorakenteisiin vaikuttavan mekanismin, jonka vaikutuksia kotitalouksien liikkumismahdollisuuksiin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tulisi kartoittaa kattavasti ennen kuin päästökaupasta tehdään päätöksiä kansallisesti.

15 järjestön yhteisen ulostulon mukaan kotimaisen päästökaupan valmistelu tulisi jäädyttää. Valmistelussa tulisi sitä vastoin keskittyä komission päästökauppaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittelyyn.

Kannanoton mukaan tieliikenteen päästökauppaa ei tule käynnistää, mikäli siihen ei ole kansallisesti tarvetta. Järjestöt kummastelevat tarvetta rakentaa kansallista järjestelmää, kun tulossa on velvoittavaa EU-sääntelyä.

”Koska kansallista päästökauppaa ei ole järkevää toteuttaa EU:n laajuisen päästökaupan toteutuessa, sen valmistelua ei ole perusteltua jatkaa”, kannanotossa linjataan.

Vaikutukset vaikeita arvioida

Päästökaupan vaikutuksia on kannanoton mukaan haasteellista arvioida siksikin, että eri jäsenmaissa polttoaineverotasot ovat hyvin erilaisia. Kuljetusalan näkökulmasta on useita uhkia pyrittäessä päästökaupan avulla vähäpäästöisyyteen.

”Tavaraliikenteessä sähköistyminen etenee hitaammin ja siirtymä fossiilisista polttoaineista ei etene samaan tahtiin kuin henkilöautokannassa. Suomessa on käytössä paljon raskasta kalustoa, jonka sähköistäminen tulevaisuudessakin voi olla hankalaa. Hinnoittelun vaikutukset kohdistuvat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa”, kannanotossa arvioidaan.

Kannanoton allekirjoittajina ovat muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto, Metsäteollisuus, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus ry sekä muita auto-, liikenne- ja logistiikka-alan liittoja.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo arvioi kesäkuisessa Yleisradion uutisessa kansallista päästökauppaa varsin skeptisesti: ”Meillä on Suomessa muutama polttoainejakelija, niiden kesken käytäisiin huutokauppaa. Se olisi mielestäni aika arvaamaton järjestelmä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeri: valmistelu ei mene hukkaan

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on Helsingin Sanomiin haastateltuna eri linjoilla kansallisen päästökaupan valmistelusta. Harakan mukaan käynnistetty kansallinen valmistelu ei mene hukkaan, koska sen avulla voidaan kerätä tietoa ja vaikutusarvioita.

”Valmistaudumme tietysti samanlaiseen järjestelmään kuin EU ja Saksa kaavailevat. Emme ole tekemässä järjestelmää, jossa Suomi olisi ainoa EU-maa, jossa olisi kansallinen päästökauppa.”

Valmistelu kestää joulukuuhun

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että päästökauppaa valmistelevan virkamiestyöryhmän työ jatkuu, mutta kattavia ulostuloja kuten väliraporttia ei ole luvassa ennen työryhmän toimikauden päättymistä joulukuussa 2021.

Työryhmässä on pohdittavana monia haasteita kuten muun muassa se, mitä taloudellisia vaikutuksia on odotettavissa esimerkiksi kotitalouksille polttoaineiden kuluttajahintoihin ja myös sitä, mikäli järjestelmässä tarvitaan kuluttajille suunnattuja kompensaatioita, niin kuinka ne voidaan kohdistaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

– Tässä vaiheessa ei valitettavasti ole lisää kerrottavaa. Työryhmän työ ja selvitykset ovat vielä kesken, hallitusneuvos Matleena Kurki-Suutarinen liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.

Poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän jäsenet tulevat työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Energiavirastosta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia Lähteet: Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Linja-autoliitto ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Metsäteollisuus ry, Palvelualan työantajat PALTA ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Taksiliitto ry, Suomen Yrittäjät, Teknisen Kaupan Liitto, Tieliikenteen Tietokeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Tilastokeskus, VTT, Yle, Helsingin Sanomat

a:3:{i:0;s:6:"100594";i:1;s:5:"84607";i:2;s:5:"90136";}