Matkavinkki Tukholma: Pohjoismaista elämää 500 vuotta

Uusi pysyvä näyttely on monipolvinen, kiehtova ja kävijänsä imaiseva kertomus Pohjolan ihmisistä ja elämästä 500 vuoden ajalta.

Nordiska museet ei petä. Runsaan tarjonnan museon uusi pysyvä päänäyttely on monipolvinen, kiehtova ja kävijänsä imaiseva kertomus Pohjolan ihmisistä ja elämästä 500 vuoden ajalta. Ihmiskohtaloiden kautta kerrotut tarinat ovat tosia ja tutkimukseen perustuvia.

Nordbor on Pohjoismaisen museon kattavin näyttely konsaan. Pohjoismaisen kulttuurihistoriaa eri tavoin avaava näyttely on vankoilla harteilla, sillä se ammentaa yli 150 vuoden aikana museolle kerätyistä esineistä ja tarinoista.

Museo on näyttelyä rakentaessaan tehnyt yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden yliopistojen ja museoiden asiantuntijoiden kanssa.

Näyttely kuvaa kävijälleen esimerkiksi sitä, mitä luonto on merkinnyt pohjolan ihmisille eri aikakausina, millaisiksi perherakenne muotoutui, miltä näyttivät tavallisten kansalaisten ja myös vallasväen kodit, mihin pohjoismaalaiset eri aikoina uskoivat ja mistä he unelmoivat.

Näyttelyn kosketusnäyttöjen ja vitriinien tekstit ovat ruotsiksi ja englanniksi. Ääniopastuksen voi ladata ilmaiseksi omaan matkapuhelimeen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Läpi vuosisatojen

Museon kertomus vie vuosisata kerrallaan läpi vuosisatojen kertoen kiehtovasti yksittäisten henkilöiden elämäntarinoiden ja laajan esineistön esittelyn kautta lävitse kuinka kymmenet tuhannet suomenkieliset lähtivät Savosta raivaamaan uutta viljelysmaata Värmlannin syviin kuusimetsiin. Aikanaan heitä kutsuttiin kuvaavasti metsäsuomalaisiksi.

Ruotsiin ja Pohjoismaihin muuallekin saatiin eksoottisia tuotteita kuten teetä ja erilaisia mausteita.

Kävijä saa tietoja myös siitä, kuinka esimerkiksi 1600-luvulta eteenpäin tapahtuu siirros katolisesta ajasta pohjolassa protestanttiseen aikaan ja kuinka ruotsalaiset aatelissuvut elivät.

1700-luku tuo mukaan rauhan ajan, aatelisten merkityksen kasvun ja myös meriteitse tapahtuman ulkomaankaupan viriämisen, joka tarkoitti esimerkiksi itä-intian kauppakomppaniaa eli aikansa sijoittajien ja osakkaiden muodostamaa monopolimaista kaupankäyntiä. Sen seurauksena Ruotsiin ja Pohjoismaihin muuallekin saatiin eksoottisia tuotteita kuten teetä ja erilaisia mausteita.

Merkittävä kehitysaskel 1800-luvulla oli puolestaan kirjapainotaidon leviäminen eli lehdistön synty ja kirjojen leviäminen ei vain yhteiskunnallisen ylhäisön vaan jopa kaiken kansan keskuuteen.

1800-luvuilla kehittyi myös kahvilakulttuuri ja poliittinen elämä vilkastui tuoden mukanaan eri kansanosia kiehtovan mielipiteiden vaihdon poliittisista kysymyksistä. Puoluekenttä alkoi muotoutumaan.

Maailmansotia ja kansankodin synty

Myöhemmät näyttelyosiot käyvät läpi maailmansotien kurimuksen mutta myös taloudellisen viriämisen ajat sekä sen, miten ulkomaille muutettiin – muun muassa Suomesta Ruotsiin – työn ja paremman elintason perässä.

1928-jalansijaa sai sosialidemokraattisen puoleen ajama folkhemmet-ajatus, joka tarkoitti tasapuolisuutta eli väestönosien mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja eritoten saada omiin tarpeisiinsa riittävän tilava asunto. Folkhemmet oli ruotsalaista yhteiskuntaa eteenpäin sysivä poliittinen suuntaus vuodet 1932–1976.

Ajatus kiteytyi ja kehittyi 1960-luvulla tavoitteeksi rakentaa Ruotsissa miljoona uutta asuntoa kymmenessä vuodessa. Asunnoissa oli modernit keittiöt ja kylpyhuoneet, olohuoneet, makuuhuoneet ja lastenhuoneet. Hallituksen vuosien 1965–74 miljonprogrammet myös toteutui, josta esimerkkinä on Tenstan-kaupunginosa – jossa muuten asuu nykyään noin 18 000 asukasta Tukholman noin 980 000 asukkaasta.

Digitaalinen vallankumous siirtää monilla työn, ihmissuhteet ja palvelut koteihin ja taskuun.

Ilmastonmuutosta ja matkailua

Näyttelyn loppupäässä esillä oleva esineistö on tietty nykyihmiselle tutumpaa ja luo nostalgisia fiiliksiä vieden ajatukset omaan lapsuuteen ja nuoruuteen.

2000-luku tuo mukanaan monia virtauksia kuten sen, että pohjoismaalaiset maanviljelijät, kalastajat ja metsänomistajat joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Sateenkaariperheet ovat arkea ja digitaalinen vallankumous siirtää monilla työn, ihmissuhteet ja palvelut koteihin ja taskuun.

Nykyajan pohjoismaalaiset myös matkustavat yhä pidemmälle ja useammin.

Nykyajan pohjoismaalaiset myös matkustavat yhä pidemmälle ja useammin – ja toisaalta pohjoismaihin ei ole koskaan historian aikana muuttanut näin paljon ihmisiä muista maista ja muilta mantereilta.