Merimatkojen suosio elpymässä – halpa kruunu ja pikaristeilyt houkuttavat

Lähialueen risteilymatkustus pitää pintansa nyt kun matkailu ylisummaan on palautumassa normaaliin koronakurimuksen jälkeen – mutta rahalle halutaan vastinetta.

Suomalaiset ovat yhä varsin innokkaita risteilymatkailijoita, vaikkei vielä olla edellisvuosien merimatkailun ennätysluvuissa. Tukholmaan suomalaisia matkustajia houkuttaa poikkeuksellisen edullinen kruunun kurssi ja Tallinnaan vaivattomuus ja tiheä vuoroväli pitkin viikkoa.

Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene kuvasi risteilymatkailun näkymiä vastikään seuraavasti: ”Lähitulevaisuuden strategiamme yhdistää liikennöinnin ydinreiteillämme sekä laivojemme ulosvuokraukset. Taloudelliset paineet ja maailmanlaajuiset turvallisuuskysymykset hillitsevät edelleen hieman matkustajien matkustusintoa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rahalle halutaan vastinetta

Laivayhtiöiden asiantuntijoiden kanssa keskustellessa tulevat ilmiöinä esiin ensinnäkin se, että monen kotitalouden talous on tiukalla, mutta arjen irtiottona risteilyille on halua: on tyypillistä, että matkailijat kyttäävät aiempaakin hanakammin tarjouslähtöjä ja toisaalta tekevät matkapäätöksensä yhä myöhemmin.

Matkailijat osaavat myös yhä paremmin vertailla eri yhtiöiden, eri laivojen ja eri reittien hinta-laatusuhdetta sekä palvelutarjontaa. suomalaiset haluavat saada rahalle kunnon vastineen, oman matkailutavan ja -toiveiden rajoissa.

Sekin on yhteistä eri laivayhtiöille, että merimatkailu osoittaa elpymisen merkkejä, joskin merkittäviä haasteitakin on, mikäli aluskatras alkaa ikääntyä. Itämerellä risteileviä matkustaja-aluksia voidaan toki uudistaa, mutta sisustuksen muutokset eivät tietty korvaa uuden laivan houkutusta ja vetovoimaa.

Tutut alukset voivat tehdä paluun kuten tuoreimpana julkistettu tieto, että Viking Cinderella siirtyy maaliskuussa 2024 Tukholman ja Maarianhaminan välisestä risteilyliikenteestä kyntämään merta Helsinki–Maarianhamina–Tukholma -reitille. Samalla Cinderella liputetaan Suomen lipun alle.

Laivoista kehkeytyi viihdekeskuksia

Turussa sijaitseva Merikeskus Forum Marinum on merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo, jonka amanuenssi Pauli Kivistö tietää, millaisia merimatkoja suomalaiset suosivat. Hän erittelee Itämeren risteilyjen suosion juurisyitä kiteytyksellä kolmeen: vaivattomuus, edullisuus ja irtiotto arjesta.

– Tärkeänä käännekohtana suomalaisen risteilykulttuurin synnyssä pitäisin 1960- ja 1970-lukujen taitetta. Itse laiva alettiin varustamoiden mainosten luomissa mielikuvissa esittää yhä enemmän vapaa-ajanvieton ja arjesta irtautumisen paikkana eikä enää pelkkänä kulkuvälineenä paikasta toiseen siirtymiseksi, Kivistö erittelee.

Kattavat reitit ja aikataulut

Kattavalla eli tiheärytmisellä reitistöllä ja vuorovälillä on oma merkityksensä – etenkin alle vuorokauden risteilyillä, jotka mahdollistavat lyhyen irtioton arjesta.

– Koska risteilyt tyypillisesti tehdään päivittäin reittiliikenteessä kulkevilla autolautoilla, matkalle on voinut periaatteessa lähteä milloin tahansa, jopa hetken mielijohteesta, Kivistö toteaa.

Finnlines-varustamon teettämä kyselytutkimus kertoo suomalaisten suosivan lähialueen risteilymatkailua. Suomalaisten laivamatkailu 2022 -kyselyn mukaan laivamatkailu kiinnostaa erittäin paljon suomalaisia ja matkustajat ovat sitoutuneita käymään laivalla säännöllisesti. ”Laivalla viimeisen kolmen vuoden aikana käyneistä peräti 92 % aikoo matkustaa laivalla myös seuraavan 12 kuukauden aikana.”

Kyselyyn vastasi verkkokyselyssä Norstat Oy:n kuluttajapaneelissa 1 022 suomalaista, jotka olivat tehneet laivamatkan edeltävän kolmen vuoden aikana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Erikoisristeilyt houkuttavat

Laivayhtiöt ovat havainneet, että erikoisristeilyt ovat valtti: risteilyihin tottuneet matkustajat kaipaavat merimatkalle, mutta haluavat uusia elämyksiä. Matkapäätöksen kynnys voi ylittyä, jos tuttu reitti, tuttu aikataulu ja tuttu alus tarjoaa mahdollisuuden teemaristeillä.

Esimerkiksi Viking Line kertoi vastikään, että suomalaiset lähtevät risteilemään yhä useammin erityisen matkakohteen tai ohjelman vuoksi. Kun esimerkiksi ensi toukokuussa Viking Gracella järjestettävä Kaija Koo -erikoisristeily tuli myyntiin, kävivät kaikki 2 000 lippua kaupaksi kahdessa tunnissa. Punaisilla laivoilla järjestetään ensi vuonna yli sata erikoisristeilyä, joiden teemat vaihtelevat sampanjasta stand upiin, musiikin eri genreistä muotiin ja käsitöistä ja puutarhanhoitoon.

Eckerö Linellä järjesti marraskuun alussa Dekkarifestivaali-risteilyn, mutta lisääkin luvassa kertoo myyntipäällikkö Katri Järvi.

– Ensi vuodelle vahvistuneita teemoja ovat esimerkiksi Keksintöjen riemua merellä, Fashion Festival sekä Kupliva kevät ja syksyn tulleen Viiniviikot.

Viking Linen erikoisristeilyistä lisää täältä ja Tallink Silja Linen erikoisristeilyistä lisää täältä.

Lyhyille risteilyille oma tarve

Pauli Kivistön mukaan erityinen piirre suomalaisessa laivamatkailussa on reittiliikenteen autolautoilla naapurimaihin tehtävien miniristeilyjen säilynyt suuri suosio. Yksi esimerkki Saaristomerta kyntävästä miniristeilystä on Finnlinesin Picnic-risteily Naantalista Ahvenanmaalle, josta lisää täältä.

Alle vuorokauden kestävien risteilyiden konsepti ei ole Pauli Kivistön mukaan lainkaan uusi ilmiö, vaan taustalla on pitkäaikainen kehitys.

– Samat risteilykonseptit ja -tuotteet kuten vuorokauden risteily Turusta ilman maissa käyntiä, päiväristeilyt Tallinnaan tai Ahvenanmaalle, päivä Tukholmassa -risteilyt Helsingistä ovat kiinnostaneet jopa vuosikymmenestä toiseen, kun taas pitkät erillisillä risteilyaluksilla tehtävät matkat eivät ole herättäneet Suomen markkinoilla kovin laajaa innostusta, Kivistö taustoittaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Varustamot, Suomalaisten laivamatkailu 2022 -kyselyn