Morbidelli-museo – italialainen moottoripyöräteollisuus yhden katon alla

Yksi maailman upeimmista moottoripyörämuseoista kätkee sisäänsä ainutlaatuisen 350 moottoripyörän kokoelman. Ja aidon F1-auton.

850-kuutioinen Morbidelli V8 -moottoripyörä, kompressoriahdettu 250-kuutioinen Benelli vuodelta 1942 ja Minardin F1-auto. Ne kaikki on mahdollista nähdä pesarolaisessa Morbidelli-museossa.

Nimestään huolimatta Morbidelli-museo ei keskity vain yhteen moottoripyörämerkkiin, vaan esillä on laajasti koko moottoripyöräteollisuus

Moottoripyörien suurta määrääkin enemmän ällistyttää esillä olevien yksilöiden viimeistelyn korkea taso.

Jokainen moottoripyörä on sijoitettu korokkeelle peilin päälle, joten katsoja voi arvioida myös öljypohjan viimeistelyn tason.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Moottoriurheilu kulkee suvussa

Pidempään moottoripyöräilyä seuranneet muistavat italialaisen Giancarlo Morbidellin samannimisistä ratamoottoripyöristä, joilla yllettiin road racingin maailmanmestaruuksiin 1970-luvulla.

Nuoremmille nimi Morbidelli saattaa tuoda mieleen Giancarlon pojan Giannin, joka ehti osallistua 70 F1-kilpailuun ennen siirtymistään WTCC-vakioautosarjaan.

Morbidelli-museossa on omistettu osasto Gianni Morbidellille. Paikalla on hänen ajokkinaan toiminut Minardin F1 sekä F3-auto, jolla Morbidelli ajoi sekä Euroopan että Italian mestariksi vuonna 1989.

Valtaosa lattiapinta-alasta on varattu 350 moottoripyörän näyttelylle. Moottoripyörät on sijoitettu insinöörimäisesti paririveihin aikajärjestyksessä.

Pääosassa ovat luonnollisesti italialaismerkit, joukossa niin nykyisin toimivia kuin jo historiaan jääneitä merkkejä.

Neljä maailmanmestaruutta

Kunniapaikalla vieraat ottaa vastaan museon kaksi helmeä, ensimmäinen Morbidellin valmistama kilpapyörä sekä Morbidelli V8, joita 1990-luvulla valmistettiin vain neljä kappaletta.

Museon perällä on erillinen Morbidellin kilpapyöriin keskittynyt osasto. Näillä yksityistiimin pyörillä valloitettiin ratamoottoripyöräilyn 125-kuutioisten luokan maailmanmestaruus kolmena vuotena peräkkäin, 1975-1977.

Viimeisimpänä vuotena Morbidellille tuli tuplamestaruus, sillä myös 250-kuutioisissa mestaruuteen ajettiin Morbidellilla.

Morbidelli V8

Veekahdeksikko - kuulostaako jenkkiauton moottorilta moottoripyörässä?

Morbidellin näkemys moottoripyörän V8-moottorista on paljon sirompi, sillä 850-kuutioisen moottorin leveys on vain 380 millimetriä ja koko pyörän paino jää 200 kiloon. Pyörivät massat ovat kevyitä, joten 120 hevosvoiman maksimitehokin saavutetaan komealla 11 000 kierroksella. Huippunopeudeksi valmistaja ilmoittaa 240 km/h.

Näitä Morbidelleja valmistettiin 1990-luvulla yhteensä vain neljä kappaletta. Japanilaiset valmistivat yhä tehokkaampia nelisylinterisiä malleja ja jättivät Morbidellin suorituskyvyssä varjoonsa.

Yhden ennätyksen Morbidelli V8 sentään sai pitää, sillä sen väitettiin aikanaan olleen kaikkien aikojen kallein tuotantomoottoripyörä.

Kuulostaako 850-kuutioinen V8 pienoismallien rakentajan kikkailulta? Giancarlo Morbidellin mielestä se ei vielä edustanut ääripäätä, vaan hän alkoi joitakin vuosia sitten suunnitella ja toteuttaa V12-moottoria, jonka iskutilavuus on 600 kuutiosenttimetriä. Yhden sylinterin koko on siis sama kuin mopossa, 50 kuutiota.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jatkajalle tilausta

Nyt 83-vuotias Morbidelli on ilmoittanut, että hänen osaltaan V12-projekti on taputeltu ja hän toivoo jonkun nuoren innokkaan insinöörin jatkavan projektin loppuun.

Morbidellin saavutukset ja elämäntyö ovat mittavia ilman valmiiksi asti rakennettua V12-moottoriakin. Eritoten kun huomioidaan, että 8400 neliömetrin teollisuushallista vain 100 neliön nurkkaus oli omistettu moottoripyörien rakentamiseen.

Lopun tilan vei hänen puuntyöstökoneita valmistava yhtiönsä, mikä oli Giancarlo Morbidellin varsinainen elämäntyö.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala