Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa – jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta

Suloisesti vierekkäin Turun korjaustelakan montussa seisseillä Sampolla (1961) ja Polariksella (2016) on selviä eroavaisuuksia mutta myös yllättävän paljon yhtäläisyyksiä.

Turun korjaustelakka päästi Moottorin todistamaan ja ikuistamaan harvinaislaatuista näkyä telakkamontussaan, kun kaksi hyvin eri-ikäistä, mutta kumpikin omilla tavoillaan legendaarista jäänmurtajaa olivat siellä vierekkäin kuivatelakoituina.

Suomen uusin jäänmurtaja Polaris tulikin jo aiemmassa jutussa päällisin puolin esiteltyä. Sen vierellä kuivatelakan palveluista nautti puolestaan Sampo eli kyllä, se Kemin jäänmurtaja Sampo.

Polaris on valtionyhtiö Arctian jäänmurtajakaluston helmiä, ja se palvelee jäänmurtajan tehtävissä aina kun tarvitaan. Viime talvena tarvetta oli erityisen paljon.

Sampo puolestaan on jo lähes 40 vuotta sitten eläköitynyt aktiivisesta palveluksesta jäänmurtajana, mutta on nyt viemässä Suomi-kuvaa maailmalle hiukan toisella tavalla. Sampo on nimittäin turistien keskuudessa hyvin suosittuja huviajoja Kemistä käsin Perämerelle tekevä jäänmurtaja. Sampo ajoi kuluneen talvisesongin jälkeen Turkuun, jossa se oli koettavissa merimuseo Forum Marinumin laiturissa Aurajoen rannalla. Tämän jälkeen alus ajettiin Naantalin puolelle tätä kuivatelakointia eli huoltoa varten.

Ja tällä tavalla siis kaksi suurta persoonaa jäänmurtajien joukossa saatiin ikuistettua vierekkäin kuivalla maalla.

Vuosikymmeniä jäänmurtajaosaamista Helsingin telakalla - ja tarina jatkuu

Sekä Sampo että Polaris on kumpikin rakennettu Helsingin Hietalahden telakalla. Kun Sampo laskettiin sieltä palvelukseen vuonna 1961, oli se Wärtsilän Helsingin telakka. Polariksen aikaan vuonna 2016 se oli puolestaan Archtech Helsinki Shipyard. Nykyisin se on puolestaan DNY Finland Oy, Helsinki Shipyard.

Nyt telakalla päästään kunnianhimoisella tavalla jatkamaan monien vuosikymmenten jäänmurtajaosaamista, kun osa Yhdysvaltain rannikkovartioston Suomelta tilaamista 11 jäänmurtajasta rakennetaan Helsingissä. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen jäänmurtajakauppa on skaalaltaan merkittävä.

Kuten oheisista kuvista voidaan huomata, Sampolla ja Polariksella on melkoisesti kokoeroa. Vain 75 metrin pituinen ja reilun 17 metrin levyinen Sampo alkoi jo 1980-luvulla käymään pieneksi avustamiinsa uudemman polven kauppalaivoihin nähden.

Polariksella puolestaan pituutta on 110 metriä, ja mikä erityisen tärkeää, leveyttä 24 metriä. Näin Polaris on riittävän leveä avustamaan Suomeen operoivia laivoja eli toisin sanoen sen murtama väylä jäässä ei ole liian kapea avustettavilla laivoille.

Sampo sisaraluksineen ei jäänyt pelkästään kooltaan avustettujen laivojen jalkoihin, vaan myös sen dieselkoneiden tehomäärä jäi vaatimattomaksi. 7 500 potkureille asti päätyneen hevosvoiman eli pyöreästi 5 500 kilowatin koneteholla ei välttämättä pystytty enää toimittamaan kaikkia jäänmurtajalta vaadittavia tehtäviä, joihin kuuluu jään murtamisen lisäksi tarvittaessa myös toisten laivojen hinausta sekä meripelastustehtäviä.

Polariksella tällaisia ongelmia ei ole, sillä sen akseliteho on jopa 19 000 kilowattia. Polariksen koneet voivat toimia vähärikkisellä dieselillä tai vaihtoehtoisesti nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä.

Polaris on kaikkien aikojen tehokkain suomalainen jäänmurtaja. Lisäksi Arctia luonnehtii Polarista maailman ympäristöystävällisimmäksi dieselsähköiseksi jäänmurtajaksi. Jääluokituksessa kuitenkin Fennica ja Nordica menevät vielä pykälän verran edelle.

Mitkä piirteet tekevät Samposta "vanhan laivan"?

Sampo on siis kokonaiset 55 vuotta Polarista vanhempi jäänmurtaja. Alusten väliin mahtuu täten monia kehitysharppauksia laivanrakennuksessa, ja niitä tässäkin artikkelissa pyritään nostamaan.