Poliisi lähivuosista: haasteena huumekuskit ja kuolonkolarit

Vaikka liikenne on yhä turvallisempaa, on hyvä kehitys seisahtunut ja joiltakin osin kuten päihteissä ajamisen suhteen on menty rajusti kehnompaan suuntaan.

Monissa asioissa liikenneympäristömme on eri liikkujille aiempaa turvallisempi – mutta tehtävää on yhä paljon ja osittain liikenneturvallisuus on heikentynyt. Tuoreimmat rattijuopumustilastot ovat karua luettavaa kuten Moottori vastikään uutisoi. Rattijuopumusten määrät ovat kasvussa, mutta huumerattijuopumukset ovat rajussa kasvussa.

Poliisitarkastaja Jari Pajunen sisäministeriöstä myöntää, että liikenteen riskikäyttäytymisen lisääntyminen on huolestuttavaa. Hän nostaa esiin poliisin tietoon tulleiden suurten ylinopeuksien ja rattijuopumusten – erityisesti huumerattijuopumusten – selvän lisääntymisen viime vuonna.

– Vuonna 2020 poliisin tietoon tulleiden vakavampien liikennerikosten, kuten liikenneturvallisuuden vaarantamisten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten, rattijuopumusten ja kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta lisääntyivät noin viidenneksellä vuoteen 2019 verrattuna, Pajunen taustoittaa.

Sisäministeriössä on valmistelussa poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2021–2024. Sen keskeisiä tavoitteita ovat liikennekuolemien, vakavien loukkaantumisten ja ammattiliikenteessä esiintyvän harmaan talouden vähentäminen.

– Lisäksi tavoitteena on ennalta estää, paljastaa, selvittää ja saattaa syyteharkintaan liikenteessä tapahtuvia rikoksia. Myös liikenneturvallisuuden ylläpitäminen on luonnollisesti keskeinen tavoite, Pajunen taustoittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Poliisi: ”Työtä on edessä”

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kautto tuo esiin, että liikenne on nykyisin monelta eri kantilta tarkasteltuna turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Ja sitten tulee se mutta.

– Liikenteen turvallisuus ei tietty ole kehittynyt kuitenkaan ihan toivotusti.

Kautto viittaa EU-tavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. EU:n pitkän aikavälin visiossa liikennekuolemien määrä lähenee nollaa vuonna 2050. Välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

– Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrien väheneminen on ikävä kyllä tasaantunut, työtä on siis edessä myös poliisin toimin.

Onnettomuustietoinstituutin tietojen mukaan vuonna 2020 tapahtui 218 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 233 henkilöä. Onnettomuuksia tapahtui kaksi vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja menehtyneitä oli neljä vähemmän.

Muut hälytykset vievät työaikaa

Kautto huomauttaa, että joissain tilanteissa työajankäyttö liikenteen valvontaan ei tähdellisempien tehtävien vuoksi ole mahdollista.

– Liikennepoliisin partiot joutuvat tämän tästä äkillisten muiden hälytystehtävien vuoksi keskeyttämään liikenteenvalvonnan ja rientämään toisaalle. Tämä on arkea, ja näin pitää ollakin: jos ihmisellä on hengen tai terveyden hätä, apua pitää saada, Kautto linjaa.

– Poliittisen päätöksenteon kautta poliisille annetut resurssit vaikuttavat suoraan siihen, paljonko voimme suorittaa liikennetapavalvontaa. En voivottele resurssien puutetta, mutta kyllä poliisivoimaa saisi olla lisää, myös liikennevalvontaan.

Peltipoliisi ei löydä päihdekuskia

Viimeisen vuosikymmenen aikana on apuna käytetty enenevissä määrin tekniikkaa, etenkin automaattista nopeusvalvontaa. Teiden varsilla ja taajamissa on yhä enemmän automaattikameratolppia. Peltipoliisit eivät kuitenkaan auta likimainkaan kaikissa valvonnan haasteissa.

– Vaativaa ajotapavalvontaa tehdään ihmistyönä, kyllä se näin on. Esimerkiksi päihtyneiden poistaminen liikenteestä vaatii tien päällä suoritettavaa valvontaa.

Vain poliisin paikallaololla voidaan puuttua moneen muuhunkin holtittomuuteen kuten liian lähellä ajamiseen, poukkoileviin kaistanvaihtoihin ja suojatiesääntöjen rikkomisiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Muutakin kuin nopeusvalvontaa

Kautto odottaa uuden tekniikan tuovan liikennevalvontaan hyötyjä, jossa ei ole kyse vain pistekohtaisesta nopeusvalvonnasta.

– Nopeusvalvontaahan se vielä voittopuolisesti yhä on, vaikka jo nytkin voidaan valvontakameran kuvista löytää esimerkiksi turvavöittä ajavat, jos he ovat alun perin ikuistuneet kuviin ylinopeuden vuoksi.

Kautto toivoo, että lähitulevaisuudessa oltaisiin tilanteessa, jossa peltipoliisi kykenee erottelemaan ja kuvaamaan tunnistettavasti myös ne liikkuvat ajoneuvot, joissa kuljettaja ajaa kännykkä kädessä ja ilman turvavöitä, vaikkei valvontatolpan kohdalla ylinopeutta ajettaisikaan.

– Kyllä tekninen valvonta on hiljalleen menossa tähän suuntaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että tekniikka on aina vain apulainen, eikä se korvaa partiointia tien päällä.

Valvonnan lisääntymisellä vaikutusta

Kautto muistuttaa, ettei esimerkiksi viime vuoden kesän jälkeen merkittävästi kasvaneiden törkeiden ylinopeuksien kasvu välttämättä kerro tämän liikennerikollisuustyypin kasvusta yksi yhteen.

– Esiin tulleiden törkeiden ylinopeuksien määrää selittää myös poliisin kohdennettu ja lisääntynyt valvonta viime vuoden toisella puoliskolla. Jos valvontaa lisätään, jäädään kiinnikin enemmän. Todennäköisesti kyse ei siis ole siitä, että merkittävää ylinopeutta ajaminen sinänsä olisi kasvanut samassa suhteessa kuin siitä on jääty kiinni, Kautto erittelee.

Liikennevalvonnan määrän ylläpidolla ylisummaan on Kauton mukaan merkitystä, sillä tien päällä näkyvän valvonnan lisääntyminen lisää kiinnijäämisriskiä ja myös tunnetta kiinnijäämisriskistä.

– Jo riskitunteen kasvu lisää osaltaan liikenneturvallisuutta eli vaikuttaa ajotapoihin ja muuhun käytökseen liikenteessä.

Katse kevyeen liikenteeseen

Kautto tuo esiin myös sen, että poliisin liikennevalvova katse suunnataan entistä tarkemmin myös kevyeen liikenteeseen, ennakoidaanhan esimerkiksi pyöräilyn kasvattavan suosiotaan.

– Autojen ajonopeuksien valvonta etenkin taajama-alueilla kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja toisaalta kevyen liikenteen liikennekurin valvonta ovat lähitulevaisuuden painopisteitä, joihin poliisi tulee kiinnittämään aiempaa enemmän valvontaa ja valistusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lue lisää:

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinsituutti (pääkuva), Moottorin arkisto Lähteet: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto, rikos- ja pakkokeinotilasto, Poliisihallitus, Onnettomuustietoinstituutti OTI