Polttomoottorisilla autoilla saa ajaa vuoden 2035 jälkeenkin!

Vaikka alueellisia käyttökieltoja polttomoottoriautoille on jo nyt käytössä monissa Euroopan kaupungeissa, ei yleistä käyttökieltoa vuoden 2035 jälkeen ole tulossa, vakuuttaa autoalan asiantuntija.

Kuinka kauan nykyisillä polttomoottoriautoilla saa Suomessa ajaa? Kysymys voi herätä autoilijan mieleen näinä päästöjen vähentämisen ja liikenteen sähköistymisen aikoina.

Kysymys on ymmärrettävä, etenkin kun huomioidaan, että Suomen henkilöautokanta on iäkästä. Henkilöautojen keski-ikä Suomessa ei mairittele eurooppalaisessa katsannossa, sillä ajamme erittäin iäkkäillä autoilla, joiden keski-ikä on 13,2 vuotta. Keskimääräinen romutusikä on sekin korkea eli 22,5 vuotta, kertovat Autoalan Tiedotuskeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastot.

Sähköautojen lisääntyminen edesauttaa osaltaan Suomen liikenteen haitallisten päästöjen vähentämistavoitteisiin yltämistä. Päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen, mikä tarkoittaisi, ettei Suomen teillä enää käytettäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Saa ajaa vuoden 2035 jälkeen”

Autoalan edustaja eli Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio hälventää mahdollisia pelkoja, tähdentämällä, etteivät polttomoottoriset henkilöautot ole polttomerkittyjä vuoden 2035 jälkeenkään.

– Toki polttomoottoriautoilla saa ajaa vuoden 2035 jälkeenkin ja fossiilisia polttoaineita saa jaella ja tankata.

Kallio myös tarkentaa, että vaikka uusien myytävien ja valmistettujen henkilöautojen osalta polttomoottoriset autot loppuvat vuonna 2035, on poikkeuskin olemassa.

– Loppuminen vuonna 2035 ei koske niitä polttomoottoriautoja, joissa on tunnistin, joka tunnistaa synteettisen polttoaineen. Vuoden 2035 jälkeen markkinoille saatetut uudet polttomoottoriautot voivat tankata vain synteettistä bensiiniä tai dieseliä.

Vain paikallisia käyttökieltoja

Vanhojen polttomoottoriautojen omistajien ei kannata kuitenkaan pelätä yleistä käyttökieltoa vuoden 2035 jälkeenkään.

– Vanha autokanta jatkaa kuten ennenkin, yleistä käyttökieltoa ei siis ole tulossa, Kallio toppuuttelee pelkoja.

Alueellisia käyttökieltoja on jo nyt käytössä ja lisää on todennäköisesti luvassa. Eräissä Euroopan kaupungeissa on jo nyt esimerkiksi käytössä vanhempien dieselautojen aluerajattuja käyttökieltoja niiden aiheuttamien haitallisten päästöjen vuoksi.

2,75 miljoonaa henkilöautoa – täyssähköisiä vasta 3,1 %

Suomessa on tieliikenteessä 2 756 015 henkilöautoa, joista valtaosa eli 93 prosenttia on yksityisomistuksessa, loput ovat yritysomistuksessa. Liikennekäytössä olleiden henkilöautojen määrä kasvoi 0,6 prosentilla vuonna 2023.

Vuonna 2023 ladattavien autojen osuus oli noin 54 prosenttia ensirekisteröinneistä, täyssähköautojen osuus on kasvanut hieman yli kolmannekseen ensirekisteröinneistä.

Helmikuun alussa 2024 noin 8,2 % henkilöautokannasta oli ladattavia autoja. Täyssähköisten henkilöautojen osuus oli 3,1 %.

Kotitalouksien hankkimissa autoissa ylivoimaisesti suurin uuden auton ostajaryhmä on edelleen yli 59-vuotiaat miehet, jotka ovat haltijana tai omistajana noin 30 prosentissa kotitalouksien hankkimista autoista. Täyssähköautoja hankkivat suhteellisesti eniten 40–49-vuotiaat. Ladattavat autot ovat nostaneet suosiotaan myös yli 59-vuotiaiden ryhmässä.

Työsuhdeautojen tai yritysten työsuhdeautoissa sähköistyminen on edennyt vuosina 2021–2023 nopeasti. Verohallinnon tilastojen mukaan työsuhdeautoja oli käytössä vuonna 2021 noin 72 000 autoyksilöä. Vuonna 2023 työsuhdeautoista täyssähköisten henkilöautojen osuus oli 39,8 %, ladattavien hybridien 32,1 %.

Vuonna 2023 ensirekisteröitiin 87 508 uutta henkilöautoa. Käytettynä maahantuotiin viime vuonna 38 252 henkilöautoa.

Vuokrauskäyttöön rekisteröityjen autojen osuus oli vuonna 2023 hieman alle 10 prosenttia. Suomen autokannassa on yhteensä noin 16 000 vuokrauskäytössä olevaa henkilöautoa, joiden kiertoaika on lyhyt.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus, Tilastokeskus, liikenne- ja viestintävirasto Traficom / liikenneasioiden rekisteri, Netwheels Mittaristo, Sähköinen liikenne ry / Sähköisen liikenteen tilannekatsaus -raportit, Verohallinto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy