Risteilymatkailu elää uutta kasvun aikaa

Kansainväliset risteilylaivat ovat lähteneet uudestaan liikkeelle koronapandemian jälkeen, ja ala elää tällä hetkellä vahvaa nousukautta. Risteilymatkailu on elpymässä myös Itämerellä.

Moderni risteilytoiminta sai alkunsa 1960-luvun lopulla ja sitä kiihdytti se, että kaikille valtameriliikenteessä toimiville, kuten Atlantin ylittäville aluksille ei ollut enää käyttöä lentoliikenteen kasvun ja 1970-luvun öljykriisien myötä. Niinpä laivoja alettiin muuttaa sopiviksi risteilytoimintaan.

Sittemmin korona-aika pysäytti kansainväliset risteilylaivat satamiin, mutta nyt matkustajamäärät ovat palautuneet pandemiaa edeltävien huippuvuosien tasolle. Ala elääkin tällä hetkellä vahvaa nousukautta.

– Vuonna 2019 risteilylaivoilla matkusti noin 30 miljoonaa matkailijaa, ja samalle tasolle palattiin jo viime vuonna. Ennen koronaa risteilymatkailu kasvoi vuodessa 5-6 prosenttia, ja nyt arvioidaan, että kasvu on samalla tasolla, meriteollisuuden palveluksessa koko työuransa toiminut DI Eero Mäkinen laskee.

– Euroopassa innokkaimpia risteilylaivojen asiakaita ovat saksalaiset ja englantilaiset. Kummassakin maassa noin 2 milj.matkustajaa risteilee vuosittain. Heillä on omia vahvoja brändejä, jotka on tarkoitettu lähes pelkästään paikalliselle väestölle, Mäkinen sanoo.

Risteilyille entistä nuorempia

Loistoristeilyjen toimitusjohtaja Kalevi Kuutschin viittaa tuoreeseen tutkimukseen.

– Vuonna 2019 arvoitiin risteilyillä olleen Pohjoismaista 131 000 henkilöä, joista suomalaisten osuus oli noin 12 000 henkilöä. Nämä ovat suomalaisten matkatoimistojen kautta myydyt risteilyt. Tarkkaa lukua ei ole, kuinka paljon ostetaan suoraan varustamoilta.

– Suomalaisten suosiossa ovat erityisesti Välimeri keväällä ja syksyllä, Karibia talvella ja Norja kesällä.

Suomen, Ruotsin ja Viron välinen laivaliikenne ei ole luvuissa mukana.

Korona ehti muuttaa näkyvästi risteilymatkailua, joka oli perinteisesti senioreiden ja eläkeläisten suosima tapa lomailla.

– Seniorit ovat olleet aikaisemmin pääosassa, mutta uudet alukset houkuttelevat myös nuoria ja lapsiperheitä. Viime vuonna risteilymatkustajan keski-ikä oli 49,5 vuotta, Kuutschin sanoo.

Volyymit ovat kasvaneet ja varustamot ovat perustaneet erilaisia tuotteita, jotka kiinnostavat nuoria ja lapsiperheitä. Esimerkiksi Icon of the Seas ei ole suunniteltu lepolomaan, vaan ihmisille, jotka kaipaavat lomaltaan erilaisia aktiviteetteja.

– Risteilyn vahvuus on sen helppous, yhdellä matkalla näkee monta kohdetta. Tarvitsee purkaa ja pakata vain kerran, kun hotelli liikkuu koko ajan mukana. Koska varustamot tarjoavat laivalla aina vähintään täysihoidon, niin hintaansa nähden risteily on edullisempi kuin samantasoinen kohde maissa, Kuutschin tiivistää.

Karibia vetää ympäri vuoden

Matkailukohteista Karibia pitää pintansa ja houkuttaa risteilymatkailijoita ympäri vuoden – nimenomaan talvikaudella.

– Amerikassa risteillään Karibian ohella USA:n länsirannikolla ja Alaskassa. Euroopassa Välimeri on suurin alue, sen jälkeen tulee Pohjois-Eurooppa. Aasiassa Manner-Kiinalla oma itsenäinen kokonaisuutensa kuten Japanissakin, jossa risteilymatkailulla on oma pitkä historiansa, Mäkinen kuvailee.

Aasian suosituimmat lähtösatamat ovat Shanghain lisäksi Singapore ja Hong Kong, joista risteillään Filippiineille, Vietnamiin, Malesiaan ja muille kiinnostaville alueille. Sen sijaan Intia on kehitykseltään vielä hyvin hidas. Persianlahdella Dubailla ja Dohanilla on ollut voimakas rooli risteilymatkailussa erityisesti meidän talvikaudellamme.

– Australiassa ja Uudessa-Seelannissa risteilyaktiviteetti on erittäin korkea ja risteilymatkat ovat varsin suosittuja. Kiinnostava alue on myös Etelä-Amerikka, jossa kasvu on tosin ollut hidasta.

Itämeren risteilymatkailu elpyy

Ukrainan sota vaikutti valtavasti Itämeren risteilytoimintaan, joka perustui kokonaan Pietariin ylivoimaisesti kiinnostavimpana kohteena.

– Melkein kaikkien Itämerellä risteilevien laivojen päämäärä oli Pietari. Siellä oltiin jopa kaksi tai kolme päivää kerrallaan, mikä on hyvin harvinaista risteilymatkailussa.

Kun Pietari poistui matkakohteiden joukosta, varustamot ovat muokanneet aikataulujaan ja risteilyjään Itämerellä. Risteilymatkailu tulee kasvamaan, sillä Itämerellä on runsaasti mielenkiintoisia kohteita, jotka ovat lisäksi hyvin lähellä toisiaan.

– Helsingin ja Tallinnan asema perustui ennen koronaa siihen, että kumpikin sijaitsee luontevasti yhden yön purjehtimisen päästä Pietarista. Suosittu reitti on nyt ajaa esimerkiksi yhden yön aikana vain muutaman tunnin matka Helsingistä Tallinnaan, mikä säästää merkittävästi alusten polttoainekuluja.

Risteilyvarustamot ovat Mäkisen mukaan vuosikymmenten saatossa mukautuneet siihen, että aina tulee uusia vakavia yllätyksiä, joihin täytyy reagoida nopeasti siirtämällä laivoja uusille alueille.

– Osa kesällä Välimerellä toimivista laivoista on ollut talvisin Persianlahdella Dubain ja Dohan alueella. Siirtyminen on nyt tehty vaikeaksi, kun kukaan ei uskalla mennä Punaiselle merelle.

Neljä isoa varustamoa

Risteilymatkailubisneksen neljä suurta ovat Carnival, Royal Caribbean, Norwegian Cruise Line sekä MSC eli Mediterranean Shipping Company.

– Ne ovat MSC:tä lukuun ottamatta kaikki puhtaasti amerikkalaisia yrityksiä, vaikka niiden toimintoja on siirretty verotussyistä Amerikasta muualle. MSC on siinä mielessä poikkeus, että se on eurooppalainen varustamo. MSC on myös maailman suurin konttivarustamo ja vieläpä perheomisteinen, Mäkinen kuvailee.

Maailman merillä liikkuu Mäkisen mukaan lähes 400 suurta risteilyalusta kansainvälisessä toiminnassa. Vuosittain varustamoille toimitetaan 15–20 uutta laivaa. Näistä aluksista puolet ovat pieniä, viime vuosina erityisesti expedition-aluksia, joka on aivan oma markkinasegmenttinsä.

– Pienuus liittyy siihen, että esimerkiksi Etelämantereella on hyvin paljon toiminnallisia rajoituksia. Maihin tai jäätikölle saa viedä vain hyvin pienen joukon ihmisiä kerrallaan. Laivoihin mahtuu 100–250 matkustajaa, kun esimerkiksi Meyer Turun telakalla valmistuneeseen Icon of the Seas -alukseen mahtuu 7 600 matkustajaa, Mäkinen vertaa.

Eurooppa johtaa rakentamista

Mäkisen mukaan maailman risteilylaivoista yli 90 prosenttia on valmistettu Euroopassa.

– Ne harvat risteilylaivat, jotka on rakennettu Euroopan ulkopuolella, on aikaisemmin rakennettu Japanissa ja muutamaa tehdään nyt Kiinassa. Suurin osa kaikkien näiden laivojen tekniikasta, toimittajista ja suunnittelusta on eurooppalaista osaamista. Viime vuosien ajalta on vain kaksi risteilylaivaa, jotka on rakennettu muualla kuin Euroopassa.

Ennen koronaa risteilylaivojen rakentamisessa oli huippukausi, jolloin uusia laivoja oli tilauksessa enemmän kuin koskaan, kaikkiaan 114 kappaletta. Siitä määrä on supistunut vajaaseen puoleen: tilauksia on ollut koronan jälkeen 55, joten uusien tilausten tarve on tulossa erittäin ajankohtaiseksi.

Teksti: Kari Martiala ja Helena Lylyharju Kuvat: Kari Martiala