Sähköautojen suurteholataus kasvaa merkittävästi – arvioi asiantuntija

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus: ”Latausasemien kokonaistehot kasvavat, sekä olemassa olevissa että uusissa paikoissa.”

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus on ilahtunut latausverkoston kehitysaskelista ja esittää valistuneen arvionsa lähitulevaisuuden kehityksestä. Hänen mukaansa todennäköinen – ja niin latausalalla kuin sähköautoilijoidenkin keskuudessa toivottu – kehitysaskel on, että sähköautojen julkisen suurteholatauksen tarjonta kasvaa merkittävästi.

Moottori kertoi jo aiemmin, miten valtakunnalliset suuret latausverkkotoimijat ABC-lataus ja K-Lataus ovat kehittämässä omia verkostojaan otsikolla Sähköautojen pikalataus: kasvuaikeet ilmi, lataushinnoista ei hiiskuta.

Miten sähkisten latausverkosto kasvaa?

Moottori esitti Karsimukselle seuraavan kysymyksen: Mikä on arvionne, paljonko Suomessa tulee olemaan sähköautojen latauspisteitä vuoden 2022 ja vuoden 2023 loppuun mennessä? Eriteltynä peruslatauspisteet ja pikalatauspisteet, pikalatauspisteistä eriteltynä, kuinka suuri osuus on suurtehonopeuksisia (HPC) eli vähintään 100 kW:n tehoisia latureita.

Karsimus alkaa arvioimaan Suomen julkisen latausverkoston tulevaa kehitystä kvartaaleittain eli neljännesvuosittain.

”Peruslatauspisteissä lisäys 400–500 per kvartaali, pikalatauspisteiden lisäys 150–350 per kvartaali, painottuen vähintään 100 kW:n latauspisteisiin.”

”Vuonna 2022 Q4 peruslatauspisteiden määrä ainakin 7 200 ja suuritehoisten latauspisteiden määrä ainakin 1 500, joista yli 60 % vähintään 100 kW:n latauspisteitä.”

Mitä vuosi 2023 tuo tullessaan?

Ensi vuoden kehitysaskelia Karsimus arvioi seuraavasti.

”2023 Q2: Peruslatauspisteet ainakin 8 000, suuritehoiset latauspisteet ainakin 1 900 kappaletta, joista yli 65 % vähintään 100 kW:n latauspisteitä.”

”2023 Q4: Peruslatauspisteet ainakin 9 000, suuritehoiset latauspisteet ainakin 2 400 kappaletta, joista yli 70 % vähintään 100 kW:n latauspisteitä.”

Karsimuksen arvion mukaan sähköautojen latausinfran kehitys painottuu suurteholatausinfran (>100 kW -pisteet) rakentamiseen.

– Latausasemien kokonaistehot kasvavat, sekä olemassa olevissa että uusissa paikoissa. Latauspisteiden tehot ja latausasemat ovat entistä enemmän lataajan tarpeeseen skaalautuvia.

Maksukortilla mutta millä hinnalla?

Karsimus uskoo, että mahdollisuus maksukortilla maksamiseen tulee osaan latauspisteistä vaihtoehdoksi.

– Latausasemien kokonaisvaltaisen suunnittelun seurauksena voi syntyä myös katoksellisia asemia, kokonaisvaltainen palvelutason kehitys on kilpailutekijä, hän tähdentää.

Karsimus huomauttaa, että latauksen hintaan vaikuttaa sähkön hinnan lisäksi moni muu tekijä kuten esimerkiksi kilpailu asiakaskunnasta.

– Sähköautoilijoiden eli potentiaalisten latausasiakkaiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Julkiseen lataukseen liittyy oleellisesti myös palvelutaso ja palvelukokemus, joiden perusteella autoilijat tekevät myös valintoja latausasemista.

Karsimus toteaa, että suositun kotilatauksen vuoksi julkisen latausverkoston lataushinnoittelun merkitys autoilijan latauskustannuksiin ”rajoittuu vain pieneen osaan ajokilometreistä”.

Liki 7 000 latauspistettä

Syyskuun lopussa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohden oli 32 täyssähköautoa, kuten Moottori uutisoi.

Suomessa oli syyskuun lopussa 6 867 asiointilatauspistettä ja 1 236 pika- ja suurteholatauspistettä. Jälkimmäisistä yli 100 kW -tehoisia latauspisteitä oli 704 kappaletta. Täyssähköautojen määrä liikenteessä oli syyskuun lopussa 39 074, ladattavia hybridejä oli 98 590.

Tiedot perustuvat sähköisen liikenteen puolestapuhujan eli Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämiin tietoihin eli Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2022 -raporttiin.

Liikenteen sähköistymisen nopeudesta on esitetty myös epäileväisiä arvioita kuten Moottori kertoi otsikolla Kauas päästötavoitteet karkaavat – sähköistymisen vauhti epäilyttää tutkijoita. 

Teksti ja kuvat: Marko Jokela Lähteet: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2022, Teknologiateollisuus, Traficom: Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytila, Valtioneuvosto: Fossiilittoman liikenteen tiekartta  

a:7:{i:0;s:6:"122674";i:1;s:6:"123765";i:2;s:6:"122133";i:3;s:6:"120139";i:4;s:6:"123470";i:5;s:6:"122275";i:6;s:6:"124757";}