Suomalaisten tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on noussut – takseihin päinvastoin

Kolme neljäsosaa suomalaisista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen yleisesti. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksesta.

Suomalaiset antavat joukkoliikennepalveluille omalla asuinseudullaan yleisarvosanaksi 3,22. Tulos on hieman parempi kuin edellisissä tutkimuksissa. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tekemästä tutkimuksesta. Tyytyväisimpiä joukkoliikennepalveluihin ollaan pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla.

– Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen jää pienissä kunnissa ja pienemmillä kaupunkiseuduilla selvästi heikommaksi kuin isoissa kaupungeissa. Kuitenkin koko maassa on nähtävissä positiivista kehitystä verrattuna vuoteen 2021, erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomista.

Joukkoliikenteen palvelutasossa erityisesti tiedonsaanti ja yhteyksien olemassaolo saavat vuoden 2023 kyselyssä aiempaa paremmat arviot. Lippujen hintoihin ollaan sen sijaan aiempaa tyytymättömämpiä. Sama ilmiö näkyy myös pitkiä, yli 100 km matkoja koskevissa kysymyksissä: erityisesti junalippujen hintoihin ollaan aiempaa tyytymättömämpiä, vaikka kuluttajien tiedonsaanti joukkoliikenneyhteyksistä, aikatauluista sekä hinnoista on parempaa.

Kansalaisten tyytyväisyys taksipalveluihin oli laskussa vuoden 2021 tutkimuksessa. Tyytyväisyys on laskuss amyös edelleen. Tyytyväisyys oman alueen taksipalveluihin sai tutkimuksessa arvosanan 3,26, kun vastaava arvio vuoden 2021 tutkimuksessa oli 3,42.

Tutkimus tehdään joka toinen vuosi

Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -kyselytutkimus tehdään joka toinen vuosi ja tuloksia käytetään sekä liikennejärjestelmän suunnittelussa ja liikenteen seurannassa.

Tuoreissa vuoden 2023 tutkimustuloksissa kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen on keskiarvoltaan 3,72. Asteikko tutkimuksessa on 1–5. Kaksi vuotta aiemmin luku oli 3,75, joten laskua on vain vähän. Tyytyväisimmät vastaajat löytyvät nuorimmista ikäryhmistä eli alle 24-vuotiaista, sekä vanhimmista ikäryhmistä eli yli 74-vuotiaista. Kaikkein korkeinta tyytyväisyys on pääkaupunkiseudulla. Kaikkein vähäisintä tyytyväisyys on sen sijaan pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa.

Työ- ja opiskelumatkat sujuvat kyselytytkimuksen vastausten perusteella yhtä hyvin kuin ennenkin. Muiden matkojen ja pitkien matkojen sujuvuuteen vastaajat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin edellisinä vuosina. Vastaajat kokevat erityisesti kulkutavan valinnanmahdollisuuden heikentyneen.

Helppous ja nopeus tärkeitä

Kulkutavan valintaan omalla asuinseudulla tehtävillä matkoilla vaikuttavat eniten mahdollisuus valita liikkumisen ajankohta vapaasti sekä matkustamisen helppous. Myös nopeus, turvallisuus sekä hinta ovat tärkeitä tekijöitä.

– Kulkutavan terveyshyödyt eivät paina vaakakupissa yhtä paljon kuin monet muut tekijät, mutta silti 80 prosenttia vastaajista kertoo, että terveyshyödyillä on jonkinlainen vaikutus kulkutapavalinnassa. Valtaosalla myös ympäristöystävällisyys ja hyvänä esimerkkinä toimiminen vaikuttavat kulkutavan valintaan ainakin vähän, Hanna Strömmer sanoo.

Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksiin kansalaiset ovat omalla asuinseudullaan pääosin tyytyväisiä: kävelyn olosuhteet saavat arvosanakseen 3,77 ja pyöräilyn arvosanan 3,48. Yleisarvosanoissa näkyy aavistuksen verran laskua. Mutta esimerkiksi pyöräilyreittien määrään sekä niiden kuntoon ollaan hieman tyytyväisempiä kuin aiemmin.

Henkilöautolla matkustavat ovat myös omalla asuinseudullaan pääosin tyytyväisiä matkustusolosuhteisiin. Arvosana 3,33 laski hieman viime vuosien tutkimuksista. Syy ei ole katujen ja teiden kunnossa, sillä vastaajat ovat ilmoittaneet olevansa teiden kuntoon jopa aiempaa tyytyväisempiä. Talvikunnossapito on saanut hieman heikommat arviot kuin aiempina vuosina.

Vuodesta 2011 alkaen

Traficomin tekemä kyselytutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Uusin tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena puhelimitse ja internetissä loka-joulukuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 5 557 henkilöä. Vuodesta 2019 eteenpäin tutkimuksesta on vastannut Traficom.

– Seurantatutkimuksessa muutokset ovat usein melko pieniä, mutta tuloksista voi kuitenkin havaita tiettyjä trendejä, jotka on tärkeää huomioida niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa liikennejärjestelmän suunnittelussa, toteaa Strömmer.

Lähde: Traficom