Suomeen saapuvat Omoda ja Jaecoo sekä “paikallinen autotehdas” Chery niiden taustalla

Edes kaikki kiinalaistehtaat eivät ole samanlaisia, vaikka merkkien ja autojen niputtaminen samaan laariin on henkisesti helppoa. Kiinan maaseudulta ponnistava Chery tekee asioita omalla tavallaan ja päätöksissä on monelta osin järkeä.

Kymmenen merkkiä. Kiinalaiset suhtautuvat automerkkeihin vapaammalla kädellä kuin eurooppalaiset, jossa uudella merkillä on oltava jonkin sortin perintö. Perintö on toki arvokasta ja janottua, mutta sen puuttuminen ei ole este löytää uusi kohderyhmä. Chery Internationalin johtaja Guibing Zhang vertaa monimerkkilähestymistä siihen, että metsä syntyy paljon nopeammin, jos sinne istuttaa useamman puun, eikä luota vain yhteen tai kahteen puuhun.

Vertauskuva on hiukan sama, kuin mitä Volkswagenin rautajohtaja Ferdinand Piëch käytti VW-ryhmän merkeistä, vedoten, että neljällä vavalla ei saa neljä kertaa enemmän kalaa kuin yhdellä, mutta taatusti enemmän kuin yhdellä.

Kiinalaiset suhtautuvat automerkkeihin muutenkin erilaisella ajatuksella kuin me. Esimerkiksi riittävä perustelu uudelle automerkille voi olla se, että auto hyödyntää eri valmistajan ajoavustin- ja tietoviihdejärjestelmiä.

Nyt merkkejä ovat: Chery, Omoda, Jaecoo, Jetour, Lepas, Exeed, Exlantix, iCa(u)r, Luxeed, Fulwin, Soueast, Freelander ja Karry. Ei olisi hämmästyttävää, jos merkkejä olisi vielä yksi lisää ennen kuin juttu on julkaistu. Niiden positiointi erityisesti kansainvälisellä tasolla antaa kuitenkin hiukan helpotusta: tänä vuonna Suomeen saapuvat Omoda ja Jaecoo ovat puhtaasti vientimerkkejä kiinalaiselta kannalta. Exlantix on puolestaan Kiinassa osa Exeedin mallistoa, mutta viennissä se on oma merkkinsä.

Chery on kuitenkin juuriensa takia suhtautunut Eurooppaan laajenemiseen hiukan eri tavalla kuin kilpakumppanit SAIC ja BYD. Ensimmäisen kerran vakavia laajenemissuunnitelmia oli seitsemän vuotta sitten, 2019, mutta aika ja mahdollisuudet eivät olleet oikeat, eikä tehdas halunnut riskeerata liikaa. Tämä siitäkin huolimatta, että Chery on ollut Kiinan suurin autoviejä jo 23 vuoden ajan!

Jangtsen rannoilta

Jos BYD sai alkunsa akkuvalmistajan kunnianhimosta, on Cheryn lähtökohta täysin toisenlainen. Tehtaan lähtölaukaus annettiin 1996, kun Anhuin provinssin ja Wuhun kaupungin viranomaiset halusivat perustaa autotehtaan. He palkkasivat tekniseksi asiantuntijaksi FAW-Volkswagen-yhteisyrityksessä toimineen Yin Tongyuen, joka toimii hallituksen puheenjohtajana Chery Automobilessa vielä tänäänkin.

Ensimmäinen auto puolestaan oli 1999 valmistunut A11, sittemmin Fengyun (Fulwin), “tuulipilvi”, jota voisi kauniisti sanottuna pitää Seat Toledon kopiona. Kauniisti, sillä auto valmistettiin samoista osista salaisilla sivudiileillä samoilta alihankkijoilta, kuin FAW-VW:n valmistama Jetta. Jopa Toledon piirrokset hankittiin salaa.

Moottorit olivat omaa tuotantoa, mutta moottorien kokoonpanolinja oli hankittu käytettynä Fordilta Dagenhamista. Niinpä konepellin alta löytyi ensivaiheessa legendaarinen 1.6 CVH, päivittyen myöhemmin Tritec- ja Acteco-perheiden moottoreihin.

Koska autonvalmistus on luvanvaraista toiminta Kiinassa, sai Chery oikeudet myydä autoja muualla Kiinassa, eli Anhuin provinssin ulkopuolella vasta 2003! Ajatelkaa, jos Uudenkaupungin autotehdas olisi myynyt autoja aluksi vain Varsinais-Suomessa. Chery ratkaisi alussa ongelman myymällä autoja kilpakumppani SAIC:in lisenssillä. SAIC omisti myös tuolloin viidenneksen Cherystä, mutta erilaiset eturistiriidat ajoivat SAIC:n luopumaan omistuksestaan.

Cheryssä näkyy edelleen sen kotikaupunki. Kiinalaisten miljoonakaupunkien mittakaavassa neljän miljoonan asukkaan Wuhu on suorastaan rustiikkinen, mutta Jangtsen rannoille rakennettu ikivanha kaupunki antaa cheryläisille eräänlaisen raikkaan annoksen suoruutta verrattuna etelärannikon kimalteleviin teknologiakaupunkeihin.

Pian saapui 3,5 metriä pitkä pieni kaupunkiauto QQ, jonka “inspiroitumista” General Motorsin Daewoo Matizista selviteltiin sopimalla asia oikeussalin ulkopuolella. Samoin ratkaistiin myös Volkswagenin mahdolliset kipupisteet Jettan suhteen. Tapaukset saivat Wall Street Journalin kirjoittamaan 2007, että Cheryn yrityskulttuuri on erikoinen yhdistelmä kommunistista valtionyhtiötä ja kapitalistista startuppia.

Tehdas lähti nopeasti mukaan vientiin ja onkin hallinnut Kiinan vientiautomarkkinoita siitä asti. 2007 saavutettiin uusi pylväs, kun Pininfarinan muotoilema Chery A3 -sedan saavutti viisi tähteä China NCAP:issa.

Massiivinen tuotantomäärän kasvu ja kunnianhimoiset mallisto- ja merkkisuunnitelmat ajoivat kuitenkin Cheryn pohtimaan tilannettaan uudelleen 2009–2012. Ensimmäisenä länsimaisena yhteistyökumppanin Chery ryhtyi valmistamaan autoja Jaguar Land Roverin kanssa, sillä useasta yrityksestä huolimatta Kiinan valtio esti Cheryn ja Subarun yhteistehtaan perustamisen. Myöhemmin JLR ja Chery ovat jatkaneet lämpimiä välejään muun muassa sillä, että Moke ja Freelander on annettu Cheryn käyttöön.

2017 tehdas oli kärsinyt pahimman laajentumiskrapulansa ja uutena merkkinä nähtiin ensin Exeed ja sitten Jetour. Jetourin ideana on tarjota edullisemman pään katumaastureita erityisesti keskikokoisissa kiinalaiskaupungeissa asuville. Premiumin kanssa flirttaileva Exeed puolestaan kelpaa jopa uuden Freelanderin tekniikkalainaksi. Tahti kiihtyi 2020-luvulla kun Chery laajeni uusille markkinoille (mm. Malesia, Indonesia, Turkki) tai palasi monille markkinoille (Australia, Etelä-Afrikka), joista se oli jo kertaalleen vetäytynyt.

Uusia merkkejä on kuitenkin syntynyt vinhaa vauhtia. Maasturiretroa haikaileva iCar (viennissä iCaur), Exeedin Sterra -sähköautomallisto sai vientikäytössä nimen Exlantix, ja Exeedin pohjalle perustuva Huawei HIMA-ekosysteemiin kehitetty mallisto sai nimekseen Luxeed.

2023 Chery esitteli Wuhussa kotikulmillaan Omodan ja Jaecoon. Erikoisesti “OJ” lasketaan yhdeksi merkiksi ja niillä on yhteinen toimitusjohtaja, vaikka kyseessä on autokaupan kannalta kaksi eri automerkkiä. Ainoastaan vientiin suunnatut Omoda ja Jaecoo tavoittelevat yhdessä 1,4 miljoonan auton vuosimyyntiä 2030. Niiden kilpailijoina nähdään kansainvälisesti Kia ja BYD.

Merkkikatraaseen kuuluu myös tyylikärjellä suunniteltu Lepas. Chery on ryhtynyt myös yhteistyöhön KG Motorsin eli entisen SsangYongin kanssa lainatessaan osaamistaan sähköautojen perusrakenteiden osalta.

Eikä vain yksin

Jotain Cheryn asemasta kertoo se, että ryhmä tekee yhteistyötä muun muassa Boschin kanssa tuodakseen niin sanotut sähkömekaaniset jarrut tuotantoautoihin. Jarrujärjestelmässä hydraulijärjestelmä korvataan sähkömoottoreilla ripeämmän ja tarkemman jarrujen hallinnan nimissä. Teknologiakehitystä tapahtuu myös kiinteän ja puolikiinteän olomuodon akkujen suhteen, joiden pitäisi olla käytössä kotimarkkinoilla jo lähivuosina.

Valmistuspaikkoja Cheryllä on ympäri maailman, joista Espanja on eurooppalaisittain mielenkiintoisin. Tehtaalla valmistetaankin Ebro-merkin alla olevia autoja. Autot saapuvat puolivalmiina Kiinasta ilman akselistoja ja moottoreita, jotka asennetaan kiinni Espanjassa. Toinen Euroopassa tunnettu Chery-yhteistyö ovat Italiasta ponnistaneet DR-autot, joiden tekniikka pohjautuu Cheryn tuotteisiin. DR on kuitenkin nyt perustanut itsekin rinnakkaismerkkejä, jotka nojaavat muiden kiinalaisvalmistajien tekniikkaan.

Cheryn tehdaskapaisteetista 1,5 miljoonaa autoa vuodessa sijaitsee Kiinan ulkopuolella ja Chery aikoo jopa triplata Kiinan ulkopuolella tapahtuvien sisäänostojen määrän yli 20 miljardiin dollariin vuodessa. Paikallisemmat logistiikkaketjut antavat mahdollisuuden reagoida kriiseihin ja tilanteisiin nopeammin.

Tekoälykin on isosti tulossa. Chery itse demonstroi uutta järjestelmää, jossa tekoälypohjaisen avustimen kanssa pystyi sopimaan elokuvatreffit kaverin kanssa pomon syntymäpäiville ajellessa. Fiksuna ominaisuutena auton sai muistuttamaan takakontissa olevasta kakusta perille saavuttaessa. Tekoälyä hyödynnetään myös pienempien järjestelmien toiminnassa sekä tietysti tuotekehityksessä.

Autonominen ajaminen on Kiinassa jo eri muodoissaan arkipäivää. Seuraavana tavoitteena on todellinen nelostason autonomia, eli auto pystyy täyteen itseajamiseen sovituilla tieluokilla. Chery esitteli myös prototyyppiasteella olevaa etäpysäköintiä ja etäkutsumista, jossa auto hoitaa pysäköinnin ja sieltä palaamisen pääovelle esimerkiksi sateen sattuessa. Cheryllä on kuitenkin huomattu, että kansainvälisesti tilanne on paljon vaikeampi johtuen kirjavista lainsäädännöistä ja käytännöistä esimerkiksi liikennemerkkien ja tiemerkintöjen suhteen. Tämä puolestaan tarkoittaa, että järjestelmien hyödyntäminen, arvostus ja toiminta jättävät paljon tilaa kehitykselle.

Jaecoo – lifestyleä ja kevyttä retkeilyä

Erikoisesti Cheryn kirjanpidossa “OJ”, Omoda ja Jaecoo, ovat yksi merkki, vaikka kyseessä on kaksi merkkiä. Ero lienee vähän sama kuin kaksoissisarilla, jotka suuntautuvat eri asioihin. Jaecoo on brändeistä helpommin ymmärrettävä, sillä se tarjoaa ripauksen ylellistä mielikuvaa ja kevyeen päiväretkeilyyn sopivaa maastohenkeä. Autoista löytyy myös “camping & karaoke” -tila, kertoen ajankäytön painotuksesta. Tyylillisesti Jaecoot luottavat vahvoihin pystylinjoihin ja kulmiin.

Britanniassa maaliskuun myydyimmäksi autoksi kohosi Jaecoo 7, joka näyttää sopivasti tihrustamalla “Temu Range Roverilta”. Kun hintakin on kohdillaan, ei ihme, että auto vetosi Brittien keskiluokkaan. Taustalla on myös vuosikausia kestänyt päämäärätietoinen brändityö sopivien urheilulajien sponsoroinnin ja muun näkyvyyden osalta.

Merkin nimi tulee melko kiinalaiseen tapaan yhdistelmänä sanoista Jäger (metsästäjä) ja cool.

Merkin tunnetuin malli lienee juuri Jaecoo 7, mutta myös lippulaivana oleva kookkaampi Jaecoo 8 ja pienempi sisarmalli Jaecoo 5 kuuluvat mallistoon. Voimalinjoissa panostus on ollut voimakasta Cheryn Super Hybridien suhteen, mutta malleista on myös Suomen kannalta tärkeitä täyssähköversioita. Suomeen Jaecoo 5 tulee täyssähkönä, Jaecoo 7 polttomoottori-etuvetona ja lataushybridi-nelivetona kookkaalla 26 kWh akulla. Samoin Jaecoo 8 tulee tarjolle nelivetoisena lataushybridinä, jonka akku on lähes puolikkaan sähköauton verran 34,5 kWh koollaan.

Super Hybridillä vauhditettu Jaecoo 5 on testiradalla perinteisen harmiton ajettava, hybridijärjestelmän huutaessa ja hakiessa maksimitehoa lyhyessä kiihdytyksessä. Sisustojen suhteen Jaecoot ovat tyypillisen pelkistettyjä.

Sisäisessä hierarkiassa Jaecoo erottuu esimerkiksi konseptilla, jossa auton yhteyteen saisi aurinkopaneeleista koostuvan suojapeitteen, jolla voisi ladata jopa 6 kilowattituntia päivässä.

Omoda – trendien harjalla

Omoda puolestaan on pyöreälinjaisempi ja muotia seuraavampi. Jos Jaecoo profiloituu taajamiin ja luontoon, Omoda haluaa profiloitua kaupunkien keskustoihin. Merkki esiintyi Cheryn brändipäivillä pitämällä muotinäytöksen trendikkäistä Omodan ja Jaecoon omistajista, jotka eittämättä oli valittu kaupalliseen yhteistyöhön markkinointitoimiston avulla. DJ, arkkitehti ja muut jännittävät ammatit eurooppalaisista ja eteläamerikkalaisista suurkaupungeista ovat sitä, mitä haetaan – ainakin markkinointimielessä.

Tapahtuman teemana oli, että suunta on nyt miljoonan yhteismyynnistä vuotuiseen miljoonaan. Jos nykyinen kasvutahti jatkuu, sitä juhlitaan Jaecoon kanssa ensi vuonna.

Merkin nimi tulee yhdistämällä happea tarkoittava O italiasta lainattuun modaan eli muotiin.

Omodan mallistossa korostuvat kaupunkikokoisemmat Omoda 5 ja Omoda 4, mutta siihen kuuluvat myös isot katumaasturit Omoda 7 ja Omoda 9. Omoda 9 on ensimmäinen OJ-merkkien malleista, joka on saanut Suomen hinnoittelun 49 900 eurosta lataushybridinä kookkaalla 34,5 kWh akulla, jonka turvin auto saavuttaa 145 km sähköisen WLTP-ajomatkan.

Kiinassa pikaisesti ajettuna Omoda 5:n täyssähköversio vaikuttaa jälleen melko tyypilliseltä 4,4 metriä pitkältä crossoverilta. Ohjauksessa ei ole juuri merkittävää tuntoa tai vastinetta, mutta auto käyttäytyy asiallisesti jopa tiukalla testiradalla. Sisustan suhteen Omoda 5 on otettu samasta pelkistetystä muotista kuin moni muukin kiinalaisauto tai Tesla.

Pekingin autonäyttelyn yhteydessä Omoda esitteli myös Omoda 4:n. Auto on yhtä pitkä kuin numero 5, mutta mittasuhteet ovat hiukan erilaiset, sillä nelonen on leveämpi ja matalampi kuin vitonen. Hiukan jännittävämmin pokattu muotoilu antaa neloselle jo hiukan energiaa ulkomuodossa. Ajettavuudessa ei ole suurta eroa, joskin koeajettu yksilö on varustettu jälleen Cheryn Super Hybrid Systemillä. Sisustaan on haettu pientä jännitettä loihtimalla käynnistyspainikkeen ympärille suojaläppä. Siitä toivottavasti ei tule trendiä tällä puolen Lamborghinia, mutta Omoda 4:ssä punainen suoja piristää muuten pelkistettyä ja tummanpuhuvaa sisustaa.

Omodan valttikorttina Cheryn sisäisessä järjestyksessä on pääsy kompakteihin ja tehokkaisiin axial flux -sähkömoottoreihin, joita on nähty tuotannossa vasta hyperautoluokassa.

Eikä tässä vielä kaikki

Vaikka Suomen markkinat eivät saa kuin osan kiinalaismerkeistä vaikkapa Britanniaan, Norjaan tai Ruotsiin verrattuna, on meilläkin helppo suorittaa jakoa merkkien kesken. Yhden tai muutaman työntekijän organisaatioihin perustuvat maahantuonnit ja usein niiden parina olevat pienet automerkit ovat hankala yhdistelmä. Niiden pysyvyyteen markkinoilla on vaikea luottaa, jos myynti käynnistyy kunnolla ensinkään.

Tässä seuraassa SAIC (MG) ja BYD erottuvat isojen organisaatioiden ja isojen tehtaiden tuoman vakauden avulla. Chery kuuluu tähän sarjaan, sillä “Kiinan landelta” ponnistava autotehdas on tehnyt läksynsä monelta osin ja löytänyt menestystä olemalla nopea vientimarkkinoilla volyymeissa mitattuna, mutta markkina-alueiden lisäämisessä se on jäähdytellyt omia suunnitelmiaan jos tilanne ei ole vaikuttanut sopivalta. Ei pidä kuitenkaan erehtyä luulemaan, että Cheryllä asiat tehtäisiin täysin eri tavalla kuin muissa kiinalaismerkeissä, sillä esimerkiksi isot, näyttävät mediatilaisuudet ja brändihype ovat mennyttä maailmaa länsimaisten automerkkien kohdalla.

Seuraavaksi haaste on suomalaisella maahantuontiorganisaatiolla, että merkit saavat panostustaan vastaavan näkyvyyden ja jalansijan jälleenmyyjillä.

Chery Automobilen toimitusjohtaja Shilong Qi kiteytti Cheryn toiminnan “In Somewhere, For Somewhere, Be Somewhere”. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää siellä toimimista paikallisilla pelisäännöillä ja globaalin organisaation voima tulee hajauttamalla toimintaa eri puolille maailmaa. Globalisaation jälkeen vuorossa onkin ilmeisesti kriisien keskellä paikallistettu tuotanto. Kukapa olisi arvannut, mutta ehkäpä tässä piilee Cheryn paikallisjuurien voima.