Suomi hakee EU-rahaa liikennehankkeille – odotettavissa lähes 91 miljoonan euron potti?

Suomesta haetaan EU-rahoitusta yhteensä 90,5 miljoonaa euron edestä kaikkiaan 13 eri liikennehankkeelle.

Suomen valtio sekä muut toimijat jakevat Euroopan komissiolta rahoitustukea yhteensä 13 eri liikennehankkeelle. Rahoitustuen suuruus on 90,5 miljoonaa euroa ja sitä haetaan Verkkojen Eurooppa –ohjelmasta. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia joulukuun puolessa välissä.

EU:n rahoitusta on tarjolla tällä hakukierroksella kaikkiaan 5,1 miljardia euroa. Rahoitusta on tarjolla etenkin kestävän liikenteen hankkeille, joiden tarkoituksena on rakentaa ja parantaa Euroopan liikenneinfrastruktuuria. Rahoituksen myöntämiselle Euroopan komissio edellyttää Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa kansallista rahoitusta 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans-European Transport Network) erilaisia investointeja. Euroopan laajuinen TEN-T -liikenneverkko yhdistää niin rautatiet, sisävesireitit, maantiet sekä meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi.

Rahoitusta haetaan raide- ja meriliikenteelle sekä älyliikenteen hankkeille

Valtio hakee rahoitusta yhteensä 56,3 miljoonaa euroa seitsemälle hankkeelle. Lisäksi Suomessa toimivat yhtiöt hakevat rahoitusta satama- ja ratahankkeille, näiden hankkeiden CEF-tuen osuus olisi yhteensä 32,3 miljoonaa euroa kuudelle eri hankkeelle.

Eniten rahoitusta haetaan Helsinki-Riihimäki -junanradan rakentamiseen, joka on tarkoitus tapahtua vuosina 2023–2027. Hankkeessa on tarkoitus rakentaa muun lisäraiteita, siltoja sekä meluesteitä ja lisäksi sähköistää rataosuuksia. Raideliikenteen osalta valtio hakee rahoitusta myös Riihimäen ja Tampereen välisen rataosuuden junien kohtauspaikkojen suunnitteluun sekä Karjalan radan parantamiseen Luumäen ja Joutsenon välillä.

Lisäksi rahoitusta EU:lta haetaan Oulun sataman Poikkimaantien rakentamishankkeelle, jossa kehitetään sataman tieyhteyksiä. Ruotsin kanssa puolestaan Suomi parantaa Itämeren talvimerenkulun edellytyksiä yhteisellä jäämurron hankkeella, jossa Suomi tekee selvityksiä.

Valtio hakee EU-rahoitusta myös kahdelle yhteiseurooppalaiselle hankkeelle, joiden tarkoituksena on parantaa tieliikenteen älykkäiden liikennepalveluiden käyttöönottoa ja sovitetaan yhteen sähköistä kuljetustietoa eri EU-maissa.

Euroopan komission rahoituksen hakuaika päättyy 18. tammikuuta ensi vuoden alussa. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään puolen vuoden päästä kesäkuussa 2023. Komissio avaa seuraavan haun liikennehankkeille EU:ssa syyskuussa 2023.

Hankkeet, joille rahoitusta haetaan

1. Helsinki-Riihimäki-radan 2. vaiheen rakentaminen vuosina 2023–2027

Väylävirasto hakee rahoitusta 40,34 miljoonaa euroa.

2. Riihimäki-Tampere-radan kohtauspaikkojen suunnittelu

Väylävirasto hakee rahoitusta 1,75 miljoonaa euroa.

3. Oulun sataman Poikkimaantien kehittäminen

Väylävirasto hakee rahoitusta 7,43 miljoonaa euroa ja Oulun kaupunki 1,90 miljoonaa euroa.

4. Karjalan radan kehittäminen Luumäen ja Joutsenon välillä

Väylävirasto hakee rahoitusta 2,25 miljoonaa euroa.

5. Itämeren alueen rajat ylittävän talvimerenkulun turvaaminen (WINMOS III – Winter Navigation Motorways of the Sea III)

Väylävirasto hakee rahoitusta 1,43 miljoonaa euroa.

6. Tieliikenteen älykkäiden palveluiden käyttöönotto Euroopassa (Eurooppalainen ITS ja C-ITS –yhteishanke)

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto ja Fintraffic Oy hakevat rahoitusta yhteensä 0,63 miljoonaa euroa.

7. Sähköisen kuljetustiedon yhteen toimivuuden kehittäminen EU-maiden välillä (Electronic Freight Transport Information)

Liikenne- ja viestintävirasto hakee rahoitusta 2,49 miljoonaa euroa.

8. Lentoradan suunnittelu

Suomi-rata Oy hakee rahoitusta 2,75 miljoonaa euroa.

9. Junayksiköiden varustaminen ensimmäistä kertaa eurooppalaisella kulunvalvontajärjestelmällä (ERMTS, European Rail Traffic Management System)

VR-Yhtymä Oy hakee rahoitusta 9,4 miljoonaa euroa.

10. Itämeren satamien yhteistyön tiivistäminen Itämeren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (Baltic Ports for Climate – OPS Studies)

Helsingin Satama Oy hakee rahoitusta 0,05 miljoonaa euroa.

11. Satamainfrastruktuurin parantaminen Raahen satamassa (Bothnia Wind)

Raahen Satama Oy hakee rahoitusta 14,7 miljoonaa euroa.

12. Suomen merenkulun kansallisen tietojärjestelmän toteutus (Nemo-EMSWe)

Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Liikenne- ja viestintävirasto hakevat rahoitusta yhteensä 2,72 miljoonaa euroa.

13. Tiedonkulun kehittäminen alusten ja satamien välillä (Just in Time Ship-Port Operations)

Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy, Unikie Oy, Wärtsilä Oy, Awake.ai Oy ja Siili Solutions Oyj hakevat rahoitusta yhteensä 2,67 miljoonaa euroa.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö