Suomi kannattaa uusien autojen päästörajojen kiristystä

Autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Suomi kannattaa sitä, että yhtenä EU-tason kiristyvänä ilmastotoimena autonvalmistajien olisi laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen sääntely vaikuttaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan suoraan siihen, milloin, millaisia ja miten puhtaita ajoneuvoja saadaan kotimaan markkinoille.

– Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä. Tämä tuodaan selkeästi esiin Suomen kannassa, Harakka linjasi tänäisessä tiedotustilaisuudessa, jossa käytiin lävitse valtioneuvoston linjaamia kantoja Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksiin, joiden tarkoituksena on vähentää tie-, meri- ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Valtioneuvoston tavoitteena on, että nyt alkavat neuvottelut johtavat siihen, että vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan.

Euroopan komission lainsäädäntöehdotukset koskevat liikenteen osalta päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen ja nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, uusien autojen päästörajojen kiristämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä.

Latausverkosto tiheämmäksi

Hallitus pitää Harakan mukaan myös tärkeänä, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla matkareitistä riippumatta. Tämä linjaus liittyy EU-tason tavoitteisiin, joiden mukaan maan päätieväylien varsilla tulisi olla sähköautojen latauspaikkoja 60 kilometrin välein.

Toimia kaikilla sektoreilla

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050.

– Kaikilla sektoreilla tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Se koskee liikenteen lisäksi kaikkia muitakin inhimillisen tuotannon alueita. EU:ssa ja Suomessa tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes.

Liikenneministerin mukaan ”nyt on h-hetkemme hyödyntää käynnissä olevan energiamurroksen mahdollisuudet ja kehittää kestäviä ratkaisuja, teknologioita, tuotteita ja palveluja, joilla on myös globaalia kysyntää”.

Ministerin mukaan ilmastotoimien avulla on mahdollista uudistaa maan taloutta ja parantaa kilpailukykyä.

– Yhdistettynä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on odotettavissa todellinen ekologisten investointien aalto, suuren mittakaavan ilmastoteollinen läpimurto, Harakka hehkuttaa.

Liikenteen päästökauppa valmisteilla

EU:n tieliikenteen kattava päästökauppa on valmisteilla, joskin sen suhteen Euroopan laajuisen yksituumaisuuden saavuttaminen on vielä kovan työn takana.

Komissio ehdottaa tieliikenteen ja rakennusten yhteistä päästökauppaa, joka on erillinen nykyisestä EU:n päästökaupasta. Huutokauppa päästöoikeuksilla alkaisi vuonna 2026.

– Ehdotettu päästökauppa ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU-alueella. Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa ja moni tärkeä kysymys on vielä auki, ministeri myöntää.

Hallitus valmistelee EU-tason päästökaupan ohella kansallista tieliikenteen päästökauppaa. Valmistelua tehdään siltä varalta, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinoilla ei saada riittävästi vähennettyä liikenteen päästöjä. Kansallisen tieliikenteen päästökauppa voisi hallituksen aikeiden perusteella tulla voimaan vuonna 2025.

Autoliitto on esittänyt, ettei Suomessa tarvita kansallista päästökauppaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:6:"100594";i:1;s:6:"100637";i:2;s:5:"90136";}