Syntyisikö talouden tuottavuusloikka pyöräilemällä?

Tanskalaiset pyöräilevät vuodessa kolmen miljardin säästöt terveysmenoissa. Suomalaisten pyöräilykilometrit tuplaamalla, saattaisi maan talouden kaipaama tuottavuusloikka olla vauhdissa.

Pyöräily sujuvaksi, terveys kuntoon ja talous nousuun. Tämän yhdistelmän toimivuuteen haettiin vahvistusta paneelikeskustelun muodossa maaliskuun alun GoExpo-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.

Keskustelua luotsasi Pyöräliitto ry:n puheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr.). Keskustelemassa olivat liikenneministeri Anne Berner (kesk.), pyöräilytohtori Kalle Vaismaa, Tekesin ohjelmapäällikkö Piia Moilanen ja UKK instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Tanskassa hyviä kokemuksia

Keskustelun aluksi esiin nostettiin Tanskassa ja Hollannissa saavutetut pyöräilyhyödyt, jotka puhetta johtaneen Otso Kivekkään mukaan ovat varsin merkittävät.

Laskennallisesti tanskalaiset pyöräilevät päivittäin 1,5 kilometriä ja jokainen pyöräilykilometri säästää jopa 0,9 euroa terveysmenoista. Vuosittain tämä määrä polkemalla tienataan valtion kassaan jopa kolme miljardia euroa.

Tienesti koostuu muun muassa arkiliikunnan myötä kohentuneen terveydentilan kutistamista sosiaali- ja terveysmenoista, ympäristöhyödyistä ja pyöräilyn ympärille syntyneestä liiketoiminnasta.

Samojen hyötyjen toisintaminen olisi keskustelun alustuspuheenvuorojen perusteella mahdollista myös Suomessa, jos asiaan panostetaan. Toistaiseksi ollaan melkoisesti perässä esimerkkimaiden saavuttamasta hyötytasosta. Suomalaiset ajavat omaan pussiinsa euroja vasta 1,3 miljardin edestä.

Pyöräliitto ry tavoittelee Suomessa 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä.

Sujuvan pyöräilyn eteen on toki tehty työtä, mutta konkreettisia tekoja kuten pyöräväylien parannustöitä on pyöräilyväen mukaan tehty liian vähän.

Osa parannustöistä kuten katuun maalatut pyöräkaistat ja niille liittyminen varsinaisilta pyöräteiltä, on esimerkiksi Helsingin keskustassa toteutettu paikoitellen niin, että ympärivuotinen sujuva ja turvallinen pyöräliikenne ja talvikauden vaivaton väylänhoito ei toteudu toivotulla tavalla.

Toki onnistumisiakin on. Esimerkiksi vanhaa junaradan pohjaa hyödyntävää pyöräilyväylä Baanaa kaupungin ydinkeskustassa pidetään sellaisena.

Kaupungit panostavat, mitä tekee valtio?

Pääkaupunkiseudulla voidaan puhua jo pyöräilybuumista. Sama ilmiö on havaittavissa myös muissa suurissa kaupunkikeskuksissa. Muualla on hiljaisempaa. Osin syy on taloudellinen.

– Pyöräilyssä on useampi näkökulma tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, mutta kevyt infra ei ole valtion investointien piirissä, sillä nämä väylät kuuluvat usein kaupungeille. Se on valtion kannalta ongelma. Tahtotila pyöräilypanostuksiin on olemassa, liikenneministeri Anne Berner vakuuttaa.

Mitä valtio sitten voisi tehdä?
– Infrainvestoinnit ovat valtion kannalta suuri kysymys. Yhtälö on haasteellinen kun puhutaan rahasta. Ministeriön pyöräilystrategia laadittiin 2013 ja sen ensimmäinen arviointi on vuorossa vuoden 2016 aikana. On pohdittava tarvitseeko strategia päivitystä ja mitä yhteistyötä voidaan tehdä kaupunkien kanssa?

Korvamerkittyä valtionrahaa ei pyöräilyn edistämishankkeisiin ole helposti tarjolla. Ei ainakaan toistaiseksi. Ehkä syksyllä uudistettava tieliikennelaki voisi auttaa pyöräilyn edistämisessä?

– Lakiuudistuksen yhteydessä pyöräilijän oikeuksia ja velvollisuuksia selvennetään. Sujuvuus on yksi näkökulma. Toinen on turvallisuus. Pyöräilyä ei ole edistetty tarpeeksi.

Ministerin mukaan tehtävää on vielä paljon, mutta tekijäksi Berner ei lupaa yksin valtiota, vaikka näkeekin monia etuja pyöräilypanostuksissa.

– Liikenne ja liikkuminen ovat palvelu. Kun luodaan toimintaympäristöjä ja edistetään liikennevälineneutraalia liikkumista, voidaan palveluntuottajia synnyttää kaikille tasoille matkaketjua. Samalla syntyy paljon tietoa ja se puolestaan avaa mahdollisuuksia uusille tulovirroille, Berner pyörittelee.

Väyläpanostukset ohjaavat ihmisiä

Kaupunkirakenteen ja liikenneinfrasturktuurin kehittäminen pyöräilyn näkökulmasta on vielä vähäistä Suomessa. Maan ainut aiheesta tekniikan tohtoriksi väitellyt Kalle Vaismaa tietää mikä kannustaa parhaiten polkemaan.

– Infra, infra, ja infra. Sen parantaminen on tärkeintä. Kun pyöräilystä tehdään helpoin ja mukavin tapa liikkua, saadaan pyöräilyä edistettyä. Esimerkiksi markkinoinnilla samaa ei saa aikaan.

Pyöräilytohtorin mukaan syntyy miljardien säästöt kun kansalaisten liikkumattomuus muuttuu liikkuvuudeksi. Hollannissa tapahtuneeseen pyöräilybuumiin tärkein syy on Vaismaan mukaan se, että maa on suunniteltu siihen.

– Pyöräilystä on tehty mukavaa ja helppoa. Työtä on tehty määrätietoisesti infraa kehittämällä aina öljykriisistä alkaen. Valtio käyttää pyöräilyn edistämiseen rahaa ja kaupungit vielä lisää. Etäisyydet, tasaisuus ja ilmasto eivät ole yhtä merkityksellisiä pyöräilyn edistämisessä, Vaismaa vakuuttaa.

Pyöräilytohtori ei pidä suomalaista pyöräilyinfrastruktuurin edistämistä laadullisesti ja taidollisesti kovin kummoisena.

– Meillä pyöräväyläosaaminen on ollut puutteellista. Esimerkiksi pyöräkaistat ovat välimallin ratkaisuja. Pyörätie on aina parempi, sillä reunakivi luo turvaa. Tanskassa ja Hollannissa osataan tehdä tämä. Sieltä kannattaa katsoa mallia, Vaismaa toteaa.

Terveysvaikutus merkittävä

– Pyöräilyn potentiaali on merkittävä, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari arvioi.

Terveyden näkökulmasta pyöräily on jokseenkin pelkkää plussaa. Poljetut kilometrit auttavat kohentamaan kuntoa ja se taas leikkaa osaltaan sairastettujen päivien määrää. Kuntoilu ja sen myötä hyvä fyysinen kunto ennaltaehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista.

– On kyse todella isoista summista kyse kun puhutaan sairastamisesta. Yksilön kokemasta kärsimyksestä ei euromääräistä hintaa ole edes laskettavissa.

Terveysvaikutuksista puhuminen ei ole uutta, eikä edes puheen taustalla oleva tietämys. Mutta muutokset ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat tiedosta huolimatta hitaasti.

– Osalle riittää se, että tehdään esimerkiksi pyöräily mahdolliseksi, mutta ei kaikille. Käyttäytymisen muutokseen satsaaminen on tarpeen monille.

Lääkärinä Vasankari on huomannut, että 95 prosenttia ihmisistä tiedostaa liikunnan olevan hyväksi, mutta valitettavan moni ei tee mitään liikuntaa lisätäkseen.

– Tekosyyt on saatava pois pöydältä. Osa ihmisistä tarvitsee elintapavalmennusta.

Paneelikeskustelussa virinnyt idea työterveydenhoidossa jaettavista pyöräilyresepteistä voisi olla yksi askel parempaan suuntaan.

Monilla paikkakunnilla pystyttäisi pyöräilypanelistien mukaan pyörittämään arkea jo nyt pyöräillen. Vasankari kertoo esimerkin Saksasta.

– Frankfurtissa nelihenkisellä perheellä ei ole ainuttakaan autoa, mutta sen sijaan käytössä on 13 polkupyörää eri tarpeisiin.

Pyöräilyn edistäminen ei kuitenkaan tarkoita autoista luopumista ainakaan kaikille. Kulkumuodot voisivat parhaassa tapauksessa elää sujuvasti rinnakkain.

– Satunnaista autotarvetta tyydyttämään tarvitaan myös palveluja. Matkaketjuja on kehitettävä niin, että liikkuminen on fiksua, Tommi Vasankari kiteyttää.

Tekes valmiina rahoittamaan

– Pyöräily on paljon muutakin kuin kuntoilumuoto. Se on älyttömän suuri cleantech ala, hyvä investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin. Ja investointina se on kutakuinkin riskitön, toteaa Tekesin ohjelmapäällikkö Piia Moilanen.

Tekes tarjoaa taloudellista tukea hyvien liikeideoiden edistämiseen innovaatiorahoituksen muodossa. Rahaa on jaossa pyöräilyn saralla, jos idea on hyvä ja hakukriteerit täyttyvät.

– Hyvin mielellämme edistäisimme pyöräilyhakkeita, mutta me rahoitamme yrityksiä, jotka tekevät siitä liiketoimintaa, emme hankkeita.

Pyöräilypanostukset voisivat olla avuksi talven kuumimman yhteiskunnallisen aiheen, eli tuottavuusloikan saavuttamisessa.

– Tuplaamalla pyöräilykilometrit kansakuntamme tuottavuusloikka olisi hyvässä lennossa, Moilanen arvioi.

Toistaiseksi rynnistys pyöräilyn saralla on ollut maltillista, vaikka cleantechistä, eli ”puhtaasta teknologiasta” on rakennettu globaalia businesshittiä jo tovi.

– Kun hyödyt ja kustannukset saadaan euromääräisiksi, syntyy motivaatiota tekemiseen. Tahtotilan synnyttäminen on tärkeää. Todellista edistystä varten mukaan on kuitenkin saatava runsaasti toimijoita, Moilanen summaa.

Muihin väyliin verrattuna pyöräilyinvestointeja pidetään kustannuksiltaan edullisina. Suurin Helsingissä toteutettu yksittäinen investointi on toistaiseksi ollut suuruudeltaan viisi miljoonaa euroa.

– Muihin liikenneinvestointeihin verrattuna se on pieni summa, Helsingin kaupunginvaltuustossa vaikuttava Pyöräliiton puheenjohtaja Otso Kivekäs muistuttaa.

Teksti ja kuvat Antti Hentinen