Syyllinen satulassa – tyypillisin pyöräilyonnettomuus on kaatuminen

Keli, olosuhteet tai pyöräilijän oma virhe koettiin useimmiten olevan syynä onnettomuuteen. Ennakoiva ajo ja turvavarusteiden käyttö lisäävät pyöräilevän turvallisuutta.

Useimmiten polkupyöräonnettomuuden taustalla on yksittäinen kaatuminen ilman muita osallisia, kertoo Liikenneturvan teettämä kysely*.

Vastanneista suomalaisista 13 prosenttia kertoi kaatuneensa tai joutuneensa onnettomuuteen pyörällä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Onnettomuuteen joutuneista yli kolme neljästä kertoi onnettomuuden olleen kaatuminen ilman muita osallisia. Liikennemuotojen jyrkkään vastakkainasetteluun ei tässä valossa siis ole aihetta.

Puolet loukkasi itsensä onnettomuuden seurauksena ja hieman yli joka kymmenes joutui käymään lääkärissä tai terveydenhoitajalla.

– Virallisiin tieliikenneonnettomuustilastoihin päätyvät muiden kuin moottoriajoneuvojen kohdalla vain ne onnettomuudet, joihin kutsutaan poliisi paikalle. Pyörällä kaadutaankin paljon useammin kuin tilastot osoittavat. Näistä onnettomuuksista tarvitaan lisätietoa, jotta turvallisuustoimenpiteitä voidaan suunnitella täsmällisemmin ja pyöräilyn turvallisuutta lisätä entisestään, kuvaa Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keli, vauhti tai virhearvio taustalla

Noin puolet onnettomuuteen joutuneista pyöräilijöistä nimesi kelin tai olosuhteen onnettomuuteen johtaneeksi syyksi. Omaa arviointi- tai havaintovirhettä onnettomuudesta syytti 30 prosenttia ja liian kovaa vauhtia 15 % pyöräilleistä.

– Onnettomuuksien syistä voi tehdä sen johtopäätöksen, että ennakoiva ajotapa lisää myös pyöräilijän turvallisuutta ja vähentää riskiä kaatua. Eli otetaan keli huomioon ajossa ja tasataan nopeus tilanteen tasalle, että ehditään tekemään myös tarvittavat havainnot ja tulkinnat tilanteesta ajoissa, tiivistää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa.

Kypärästä on hyötyä

Pyörällä kaatuneista vastaajista joka viides uskoi, että kypärästä oli, tai olisi ollut, hyötyä. Kypärää käyttäneistä 12 prosenttia koki, että kypärä lievensi vammoja. Ilman kypärää pyöräilleistä seitsemän prosenttia uskoi, että olisi selvinnyt pienemmillä vammoilla kypärää käyttämällä.

– Ajamalla ennakoiden voi vähentää omaa riskiä joutua onnettomuuteen. Jos onnettomuus kuitenkin sattuu, pyöräilykypärän käyttäminen on yksinkertainen tapa ehkäistä päävammaa. Kypärä suojaa päätä tutkitusti myös hiljaisemmilla nopeuksilla. Vaikka päätä useammin kolhiutuvatkin raajat, päähän kohdistuneet vammat ovat usein laadultaan vakavimpia, Jyrki Kaistinen toteaa.

Liikenneministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suomalaisissa kunnissa niin, että matkamäärien kasvusta huolimatta myös turvallisuus parantuu.

– Pyöräilyonnettomuuksien määrää koskevien tuoreiden tutkimusten** perusteella voi arvioida, että vuosittain Suomessa tapahtuu noin 5 000 pyöräilytapaturmaa, joissa pyöräilykypärästä on hyötyä, Kaistinen painottaa.

Liikenneturvan mukaan yksi halpa ja heti käyttöön otettava keino ehkäistä pyöräilijöiden vakavia vammautumisia ja kuolemia on pyöräilykypärän käytön lisääminen.

Lähde: Liikenneturva Kuvitus: Moottorin arkisto/Antti Hentinen

*Suomalaisten kokemuksia liikenteestä ja pyöräilystä selvitettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2017. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Vastanneita oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilevia oli 1212 eli 79 prosenttia.

**Kari Haikonen, Persephone Doupi, Emma Honkala, Suvi Nipuli, Martta October, Anne Lounamaa. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017: Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL Työpaperi 45/2017.