Tältä näyttää Suomen suurin paikallismuseo

Kivenheiton päässä valtatie 3:sta sijaitseva Jalasjärven museo on näkemisen arvoinen paikka historiasta ja eteläpohjalaisesta elämänmenosta kiinnostuneille. Ohikulkumatkalla on helppo pysähtyä ihastelemaan museon laajaa ja kiehtovaa esineistöä.

Jalasjärven museon alue on täynnä perinteisiä, punamullalla värjättyjä pohjalaisrakennuksia. Monipuolisen kokoelman omaava museo on avattu yleisölle vuonna 1954, ja rakennuksia on kaiken kaikkiaan 29 kappaletta – kyseessä on siten Suomen laajin paikallismuseo. Museo on auki kesäkaudella, mutta muulloin ryhmät pääsevät vierailemaan tilauksesta.

Museoalueen päärakennus on kaksikerroksinen pohjalaistalo 1700-luvulta ja keskeinen maamerkki puolestaan komea harakkatuulimylly. Museossa voi tutustua muun muassa vanhaan kyläkauppaan, torppaan, mäkitupaan, saunaan, riiheen, latoon ja useampiin aittoihin. Vanhin rakennus on lempääläisten 1600-luvulla rakentama kala-aitta.

Maaseudun rakennusten ja maalaiselämän tarvikkeiden lisäksi Jalasjärven museon alueella vierailevan on mahdollista tutustua talvi- ja jatkosotien ajan esineisiin Sotaveteraanien perinnetalossa. Rakennus avautui yleisölle vuonna 2001. 1980-luvulla Jalasjärven Sotaveteraanit ry rakensi alueelle konekivääripuolijoukkueen korsun taisteluhautoineen Puolustuslaitoksen piirustusten mukaan.

Nuorempaa rakennuskantaa alueella edustavat lisäksi 1970-luvulla valmistunut Pelimannitupa, Suomen ensimmäinen virallinen pelimannitalo, sekä kalevalaistyylinen Koivikon sauna.

Laaja kokoelma erilaisia esineitä

Museon kokoelmiin lukeutuu tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia, esineitä vanhasta kyläkaupasta, maalaistaloista, koulusta, kirkosta, parturi-kampaamosta sekä lisäksi esimerkiksi tekstiilikokoelma, pienoismalleja, kätilön tarvikkeita sekä jopa poliisin tutkimusvälineitä.

Vanha kyläkauppa on pullollaan maaseudulla eläneiden ihmisten arkeen kuuluvia tarve-esineitä: kankaita, lasipulloja, taidokkaasti valmistettuja suitsia, hevosen länkiä, tuohi- ja puuastioita, huiveja, vaatteita ja jalkineita sekä myymälän somisteena toimineita julisteita. Vanhasta kirjastosta löytyy hyllyköittäin iäkkäitä kirjaharvinaisuuksia ja laaja patsaskokoelma, ja koulumuseossa voi luoda silmäyksen siihen, miltä pohjalainen luokkahuone ennen näytti.

Maatalousnäyttely antoi alkusysäyksen museotoiminnalle

Kotiseututoiminta alkoi paikkakunnalla jo ennen sotia – alkusysäyksenä toimi vuonna 1936 järjestetty maatalousnäyttely. Näyttelyn seurauksena esineitä saatiin kunnan asukkailta niin paljon, että niille tarvittiin varastotila. Tuolloin oma museo oli kuitenkin vielä vain kaukainen haave.

1950-luvulle tultaessa tilanteeseen tuli muutos ja Jalasjärvi-Seura sai käyttönsä museomakasiinin. Kotiseutumuseo omalla museoalueella näki päivänvalonsa vuonna 1954. Pikkuhiljaa seura osti lisää maata omistamansa alueen ympäriltä ja alueelle siirrettiin uusia rakennuksia.

Museomäki oli historiallisesti arvokas – jo ennen museon perustamista

Jalasjärven museo sijaitsee Museomäellä, jossa sattui ja tapahtui jo vuosisatoja sitten. Joulukuussa vuonna 1596 Nokialle suunnanneet nuijamiehet levähtivät ja selvittelivät välejään Jalasjärven alueella – ja todennäköisesti juuri nykyisen museon alueella. Jaakko Ilkan ja kapinallisten yhteenoton seurauksena Mauno Matinpoika näki viimeiset hetkensä Jalasjärven jäällä.

Löytyy Jalasjärveltä muutakin nähtävää. Museon lähellä sijaitsee tunnetun kirkonrakentajan, Salomon Köhlströmin, suunnittelema ja rakentama Jalasjärven kirkko sankarihautoineen. Etelästä museon suuntaan ajaessa matkaaja voi kurvata Juustoportin pihaan nauttimaan lounasta tai herättelemään makunystyröitään ainutlaatuisella juustotiskillä, jossa on poikkeuksellisen runsas erikoisjuustojen valikoima.