Ukrainan sota tuntuu bensapumpulla – polttoaineet ennätyshinnoissa

Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet ennätyslukemiin. Bensapistoolin tarttuessa autoilijat ovat saaneet tuta Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, sillä sota kurittaa humanitaarisen kriisin lisäksi myös taloutta. Osansa saavat suomalaiset autoilijat.

Suurta ihmetystä bensapumpulla on herättänyt se, että ensimmäistä kertaa historiassa dieselin hinta on kohonnut 95E-bensiiniä korkeammalle. Venäjän sotatoimet ovat nostaneet kaikkien polttoaineiden hintoja, mutta erityisesti korotuspaineet ovat osuneet dieseliin. Kyse on ostohintojen noususta.

Jutun kirjoitushetkellä 95 E10 bensiinin keskihinta on Suomessa 2,160 euroa ja dieselin 2,168 euroa. Kalleinta polttonestettä on 98 E5, jonka pumppuhinta on keskimäärin 2,241 euroa. Kahden euron kipuraja ylittyy siis kirkkaasti.

Ennätyskorkea polttoaineen hinta muodostuu kotimaassa ennen kaikkea verotuksesta. Bensiinituotteissa veron osuus on reilut 60 prosenttia litrahinnasta ja dieselissä karkeasti puolet. Jäljelle jäävä osuus muodostuu raakaöljyn hinnasta ja jalostuksesta.

Öljytynnyri maksaa entistä enemmän

Venäjän sotatoimet ovat nostaneet raakaöljyn hintoja reilusti. Vuoden 2022 vaihteessa 159 litran vetoinen raakaöljybarreli maksoi 70 dollaria, mutta tällä hetkellä hinta on yli 100 dollaria.

– Ukrainan tilanne on nostanut hankkimamme raakaöljyn hintoja huomattavasti. Erilaisten sanktioiden ja ostoboikottien vuoksi kysyntä on huomattavassa määrin siirtynyt pois venäläisistä raakaöljyistä muihin laatuihin, kuten Pohjanmeren öljyihin, kertoo ST1 ja Shell -ketjujen kaupallinen johtaja Timo Jokinen.

Ei liene yllätys, että Suomen polttoaineteollisuus on ollut riippuvainen Venäjältä tulevasta raakaöljystä. Venäläisen raakaöljyn hankinnassa tapahtui koronan seurauksena käänne, jonka vuoksi mustaa kultaa virtasi Suomeen enemmän muualta maailmasta kuin Venäjältä.

Kysyimme raakaöljyn alkuperää suomalaisilta polttoaineen myyjiltä, ja vastausten perusteella venäläisen raakaöljyn osuus on ainakin tällä hetkellä pieni. ST1:n, Shellin ja ABC:n asemille polttoaineet tulevat NEOT Group -yrityksen kautta, ja siellä Venäjän raakaöljy on marginaalissa.

Emoyhtiö North European Oil Trade Oy:n (NEOT) omistavat SOK ja ST1 Nordic Oy. NEOT toimittaa polttoaineita pohjoismaisille huoltamoille. Vuositasolla yritys toimittaa 2 000 asemalle seitsemän miljardia litraa polttoainetta.

NEOTin mukaan Suomen markkinoille ostetut tuotteet ovat peräisin Itämeren ympäristössä olevista jalostamoista, jotka toimivat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. Suoria ostoja Venäjältä yritys ei sanomansa mukaan tee.

– Pääosa tuotteista tuodaan Göteborgin jalostamolta, jossa käytetään Pohjanmeren raakaöljyä, ei lainkaan venäläisiä laatuja, selventää Timo Jokinen.

Suurella osalla kotimaisista toimijoista vaikuttaisi siis olevan pesä kunnossa venäläisen öljyn suhteen, vaikkakin sotakannalla olevan itänaapurin tuotteista ei uskalleta sanoutua kokonaisuudessaan irti.

Neste korvaamassa venäläisen öljyn muilla

NEOT Groupin lisäksi polttoaineenmyyntiä harjoittaa Suomessa ja pohjolassa Neste. Se on poikkeuksellinen toimija muihin verrattuna, sillä yritys jalostaa polttoaineensa itse. Nesteellä on Porvoossa jättimäinen jalostamo, jonka kapasiteetti on 206 000 barrelia päivässä.

Nesteen raakaöljyn alkuperään ei anneta yhtä selkeää vastausta kuin NEOTin tapauksessa. Yritys ei käytä yhtä tiettyä raakaöljylaatua, vaan optimoi hankintansa hinnan, laadun ja siitä saatavan tuotesaannon mukaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin saanut aikaan liikehdintää myös Nesteellä.

– Vallitsevasta tilanteesta johtuen korvaamme suurimman osa venäläisen raakaöljyn hankinnasta muilla raakaöljylaaduilla, kuten Pohjanmeren öljyllä, Nesteen viestinnästä kerrotaan.

Sana sota on polttoaineteollisuuden suussa kuuma peruna, ja sitä ei tunnu uskaltavan käyttää tässä yhteydessä kuin ST1:n Timo Jokinen. Mieluummin puhutaan tilanteesta, epävarmuudesta tai vaikkapa konfliktista.

Lähetimme kyselyn raakaöljyn alkuperästä suurimmille kotimaisille polttoainetta myyville toimijoilla. Vastaukset saimme kaikilta muilta paitsi Teboil-ketjulta. Tämä ei ole yllätys, sillä sidonnaisuudet Lukoiliin ja Venäjälle ovat ilmeiset. Teboilin Suomen viestintäjohtaja oli jopa ohjeistanut Kaleva-lehden artikkelia korjaamaan jutustaan sanan sota.

Horisontissa ei ole halpaa bensiiniä

Olkoonkin niin, että Suomessa venäläisen raakaöljyn merkitys ei tällä haavaa ole suuri, on tosiasia, että polttoaineiden hinnat ovat kasvussa. Bensalitran hinta on kohonnut selkeästi yli kahden euron, mutta kattoa on tuskin vielä nähty. Samaa mieltä tuntuvat olevan myös polttoaineita myyvät toimijat.

– Polttoaineiden hinnat ovat edelleen nousussa ja trendi näyttää kyllä jatkuvan, sanoo ABC-ketjun kehitysjohtaja Tiina Viksten.

Sitä, millaisiin lukemiin polttoaineiden litrahinnat tulevat kohoamaan, on vaikea arvioida. Siihen vaikuttavat Ukrainan sodan jatkuminen ja yleinen maailmantilanne. Hinnat eivät kuitenkaan ole kääntymässä laskuun lähiaikoina, vaikka pumpulla näkyvät lukemat saattavatkin heitellä päivätasolla paljonkin. Jollain aikavälillä maailman öljyvirrat tulevat löytämään tasapainon.

Suomessa haaste on toki myös se, että polttoaineita verotetaan reippaasti. Raakaöljyn hinta ei ole ainoa bensa- tai diesel-litraan vaikuttava tekijä.

– Valmisteverot ja arvonlisävero nousevat suhteessa vastaavasti, joten polttoaineen hinnoissa tullaan näkemään tuntuvia korotuksia, kunnes kriisi laukeaa, tiivistää SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljanen.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala