Vedyn voimalla: ”Merkittävä rooli erityisesti 2030-luvulta alkaen”

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallion mukaan haasteena on vedyn jakeluverkosto. ”Tässä tarvitaan valtion ja EU:n porkkanarahaa.”

Liikenne sähköistyy, mutta mikä rooli vetyautoilla voisi olla yksityisautoilussa? Mitä vetytankkausverkoston rakentaminen vaatii?

Asiantuntijoiden näkemyksiä polttoteknologiasta kerrotaan neljän artikkelin voimin. Tässä artikkelissa vetyautoilusta kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Autotuojat ja -teollisuus ry on valmistajien valtuuttamien uusien autojen maahantuontiyritysten ja autoteollisuuden yhdistys, joka välittää ajantasaista tietoa autoalasta medialle ja lainsäätäjille ja on mukana lainvalmistelussa. Tärkeimpiä teemoja ovat ajoneuvoja koskeva lainsäädäntö, tieliikenteen verotus, liikenneturvallisuus ja tieliikenteen ympäristöasiat.

Kuinka tärkeä rooli vetyautoilla on liikenteen päästöjen vähentämisessä?

– Erityisesti 2030-luvulta alkaen merkittävä rooli. Polttokennoauto on paikallisilta päästöiltään nollapäästöinen. Myös elinkaaripäästöiltään, mikäli vety on tuotettu uusiutuvalla energialla. Polttokennoautoja on markkinoilla tällä hetkellä muutamalla valmistajalla niin henkilö- kuin kuorma-autopuolella. Erityisesti kuorma-autoissa ns. pitkiin ja raskaisiin ”vetoihin” vety soveltuu akkusähköautoa paremmin.

Mitkä ovat keskeisimmät edistysaskeleet, jota tarvitaan, jotta vetyautoilu voisi yleistyä Euroopassa ja eritoten Suomessa?

– Jakeluverkosto. Tässä tarvitaan valtion ja EU:n porkkanarahaa. Yhden vetyjakeluaseman perustaminen maksaa noin 700 000–800 000 euroa. Yksityinen sektori toki suurimman vastuun jakeluasemien perustamiskustannuksista tulee kantamaan, mutta alussa julkista porkkanaa tarvitaan. Muna–kana-ilmiö on pahempi, kuin sähköautoilla 10–15 vuotta sitten. Silloin kuitenkin sähköautoa saattoi ladata heikoimmillaankin hidaslatauksella vaikkapa kotona.

– Polttokennoautolla taasen ei voi ajaa laisinkaan, ellei tankkausasemia ole. Onneksi ensimmäiset vetyjakeluasemat saattavat nousta Suomeen jo 2023. Toinen polttokennoautoistumista edistävä toimenpide on sallia sähköautojen hankintakannustimet myös polttokennoautoille – kuten hallitus on esityksissään hienosti tehnytkin.

Kuinka lähellä tai kaukana on aika, että vetyautoilu on aito vaihtoehto kotitaloudelle?

– Nyt markkinoilla olevat polttokennoautomallit maksavat noin 70 000 euroa eli suunnilleen saman verran kuin vastaavan kokoinen täyssähköauto. Polttokennoteknologian hinta laskee siinä vaiheessa, kun niin kysyntä alkaa kasvamaan. Eli hiukan sama muna–kana-ilmiö kuin täyssähköautoissa. Lisäksi niin kotitalouden kuin kuljetusyrittäjän näkökulmasta vedyn tankkausasemat tulee olla helposti saavutettavissa, ts. jakeluverkoston riittävä tiheys esimerkiksi vähintään yksi per suuri kaupunki/keskimäärin 150 km välein vuoteen 2030 mennessä.

– Lisäksi vedyn hinnan (€/100 km) on oltava kilpailukykyistä fossiilisiin bensiiniin ja dieseliin nähden. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksassa ajetun 100 km hinnaksi polttokennoautolla muodostuu noin 9 euroa, bensiiniautolla n.oin13 euroa ja akkusähköautolla noin 3,5 euroa.

Millaisia kuluttajilla suunnattuja hankintatukia tai muita kannustimia tarvitaan, jotta tulevaisuudessa tavallisella kotitaloudella olisi mahdollista valita vetyauto arkiautokseen?

– Autovero poistui polttokenno- ja akkusähköautoilta (= kaikilta 0-päästöisiltä). Mikäli kansalaisia halutaan kannustaa siirtymään vetyautoiluun jossain vaiheessa, oli autoveron poisto näiltä autoilta vähintä mitä tulikin tehdä. Muutoin valmistuskustannukseltaan kymmeniä tuhansia euroja polttomoottoriautoja kalliimmat polttokennoautot olisivat vieläkin hankalammin kuluttajan saavutettavissa.

– Polttokenno- ja täyssähköauton hankintakannustinta tulisi nostaa nykyisestä 2 000 eurosta 7 000 euroon, jotta hintaeroa vastaavan kokoiseen polttomoottoriautoon saataisiin kavennettua tuntuvasti ja siten kysyntää siirrettyä merkittävästi näihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Jotta sähkö- tai vetyauto voi joskus olla edullisemmin käytettyjen markkinoilla saatavilla, pitää jonkun se uutena ostaa.

– Ensi vuoden alusta alkavaa uutta neljän vuoden hankintatukikautta koskevassa lakiluonnoksessa ehdotetaan polttokennopakettiautoille painosta ja akselivälistä riippuen 2 000–6 000 euron hankintatukea ja suurimmillaan 50 000 euron hankintatukea raskaille polttokennokuorma-autoille. On hyvä tiedostaa, että polttokennokuorma-auto maksaa noin kolme kertaa enemmän, kuin dieselrekkaveturi, joka maksaa noin 80 000–110 000 euroa.

Tulisiko mahdollisten hankintakannustimien tai verohelpotusten olla teknologianeutraaleja?

­– Ilman muuta. Tavoitteena on päästöttömyys, ei tietty teknologia. Teknologianeutraalius pitää myös oven avoinna sille, että autoteollisuuden kannattaa tehdä t&k-panostuksia muihinkin kuin vain yhteen teknologiaan – esimerkiksi akkusähkön rinnalla kehittää polttokennoautoja tai synteettisiä polttoaineita.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, valmistajat

a:9:{i:0;s:6:"103972";i:1;s:5:"97387";i:2;s:5:"82069";i:3;s:5:"92923";i:4;s:5:"42998";i:5;s:5:"78540";i:6;s:6:"106654";i:7;s:6:"105546";i:8;s:6:"105538";}