Vene 24 Båt: Uusien veneiden kauppa väheni, mutta veneviennin arvo kasvoi

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit laskivat edellisvuodesta lähes 29 prosenttia, mutta käytettyjen veneiden myynti kasvoi hieman

Venealalla on palattu pandemiavuosien korkeasuhdanteesta normaalille tasolle vesikulkuneuvojen ensirekisteröintimäärien laskiessa jo toista vuotta peräkkäin. Traficomin tilastojen mukaan vesikulkuneuvoja ensirekisteröitiin Suomessa vuonna 2023 yhteensä 3 272 kappaletta, mikä on lähes 29 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna 2022.

Viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla Suomessa on ensirekisteröity keskimäärin noin 4 000 vesikulkuneuvoa, joten viime vuosi on heikon puoleinen. Vuonna 2021 koronapandemia ja siihen liittyvät matkustusrajoitukset nostivat ensirekisteröintimäärän 5 166 vesikulkuneuvoon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vesijettien suosio jatkui

Suurin osa, 72 prosenttia ensirekisteröidystä vesikulkuneuvoista oli moottoriveneitä (2 359 kpl), mutta vesiskootterien eli vesijettien suosio jatkui niiden osuuden ollessa 24 prosenttia (785 kpl). Purjeveneiden ja muiden vesikulkuneuvojen osuus on vähäinen. Purjeveneitä rekisteröitiin vain 17 kpl, Ilmatäytteisiä kovapohjaisia RIB-veneitä 51 ja muita vesikulkuneuvoja 60 kappaletta.

Kotimaiset venemerkit suosikkeja

Rekisteröitävien moottoriveneiden suosikki on edellisten vuosien tapaan Buster (387 venettä), Suvi nousi toiseksi: Suvi (sis. Palta) (234), kolmantena Terhi (189) ja neljäntenä Yamarin (sis. Cross) (186 venettä). Yli 150 veneen rekisteröintiin ylsivät myös Silver ja Faster.

Kaikki vesikulkuneuvot, myös vesijetit mukaan lukien suomalaisten veneiden muodostaman kärkijoukon ohitse porhaltaa vesijettimerkki Sea-Doo, jonka ensirekisteröintimäärä (673 kappaletta) on kaikkein suurin vesikulkuneuvojen ensirekisteröintimäärä vuonna 2023.

Haastava vuosi

– Vuosi 2023 oli venealalle yksi 2000-luvun haastavimmista ja vuoden vaihteessa koottu Finnboat ry:n jäsenkunnan barometri ennustaa haasteiden jatkuvan vielä tänä vuonna. Kuluttajien ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on heikentynyt ja sen korjaantuminen vie todennäköisesti vielä tämän vuoden. Se heijastuu erityisesti pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysyntään. Noin 90 prosenttia Suomessa myytävistä veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä, Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimitusjohtaja Jaakko Pajusalo kertoo.

Kesämökkien kaupan ja varustelun hiljentyminen heijastuu myös venekauppaan: Esimerkiksi soutuveneiden tukkutoimitukset olivat viime vuonna 2 100 kappaletta, kun toissa vuonna Finnboatin jäsenkunta raportoi 4 000 soutuveneen myynnin kotimaahan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käytettyjen kauppa kävi

Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin viime vuonna yhteensä 23 604 kappaletta, yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana omistajaa vaihtoi 19 218 moottorivenettä, 3 040 vesijettiä ja 1 117 purjevenettä.

Perämoottoreita menee

Bensiinikäyttöiset perämoottorit ovat edelleen valtavirtaa useimmissa moottoriveneiden kokoluokissa. Yhä suurempiin uusiin moottoriveneisiin asennetaan nykyään tehokas perämoottori tai jopa kaksi aikaisempien sisä- ja sisäperämoottorien sijaan. Perämoottorien etuna ovat sisämoottoreita ja sisäperämoottorien vetolaitteita helpompi huollettavuus ja korjattavuus.

Sähköperämoottorit ovat yleistymässä soutuveneiden ja muiden pienehköjen mökkiveneiden moottoreina. Monia soutuveneitä ja muita pieniä mökkiveneitä oli näytteillä sähköperämoottorein varustettuna. Sähköperämoottorien valikoima on merkittävästi kasvanut muutamassa vuodessa.

Uudenaikaisimmissa sähköperämoottoreissa akku on sijoitettu moottorin päälle ja siten helppo napsauttaa paikalleen ja irrottaa eikä tarvita mitään sähkökaapeleita eikä veneen turkissa (lattialla) lojuvaa erillistä akkua.

Lisäksi monien kalastukseen soveltuvien venemallien keulassa oli esillä pieni sähkötoiminen keulamoottori kalastuskäytössä tarvittavaan hitaaseen ajoon, jolloin veneen bensiinikäyttöinen perämoottori ei ole parhaimmillaan.

Viennin veturina purjeveneet

Tullitilaston mukaan veneviennin arvo kasvoi tammi-marraskuussa 2023 noin 22 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Veneitä vietiin viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 331 miljoonan euron arvosta. Veneitä vietiin kaikkiaan 4 940 kappaletta 52 eri maahan.

Lukumääräisesti venevienti putosi puoleen, vaikka viennin arvo nousi 22 prosenttia. Tärkeimmät vientimarkkinat viennin arvoilla mitattuna ovat edelleen länsinaapurimme Ruotsi ja Norja, kolmantena Espanja ja neljäntenä Iso-Britannia ja viidentenä Saksa ja Ranska.

Purjeveneitä vietiin vuoden 2023 ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 68 kappaletta, kaikkiaan lähes 164 miljoonan euron arvosta. Sekä määrä että tullausarvo kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vesijettejä Meksikosta

Merkittävin vesikulkuneuvojen tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 3 234 vesikulkuneuvoa olivat käytännössä vesijettejä.

Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi jäi noin 700 kappaletta. Vesikulkuneuvojen toiseksi tärkein tuontimaa on Puola.

Veneiden myynnistä, viennistä ja tuonnista on saatu tilastotietoja Traficomin lisäksi Finnboat ry:n kokoamista tilastoista.

Venealan Keskusliitto Finnboat ry on Suomen venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Finnboatin jäsenkunta vastaa lähes sataprosenttisesti alan kotimaan liikevaihdosta ja Suomen veneviennistä. Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkilöä. Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto oli alustavan arvion mukaan viime vuonna hieman yli 800 miljoonaa euroa, missä laskua noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tiesitkö – Suomi on maailman venetiheimpiä maita!

Suomi on maailman venetiheimpiä maita kuten Uusi-Seelanti, kolmantena tulee Ruotsi. Ihan tuoretta tilastoa ei ole, mutta vuosien 2004 ja 2016 selvitysten välillä tapahtunut vesikulkuneuvojen määrän kehitys antaa arvion, että Suomessa on nykyisin kaikkiaan noin 1,16–1,3 miljoonaa vesikulkuneuvoa. Vuoden 2024 alussa niistä on vesikulkuneuvorekisterissä kaikkiaan 240 002 kappaletta, mikä on vain noin viidennes kaikista Suomen vesikulkuneuvoista. Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinti- ja omistajanvaihtotilastot eivät siis kerro koko totuutta vesikulkuneuvojen myynnistä ja kannasta.

Rekisteröintivelvoite koskee vähintään 5,5 metriä pitkiä purjeella tai moottorilla varustettuja vesikulkuneuvoja sekä kaikkia vesikulkuneuvoja, joiden moottoriteho on vähintään 15 kW (n. 20,4 hv).

Soutuveneitä, kajakkeja ja kanootteja ei tarvitse rekisteröidä.

Veneily on suosittua kautta Suomen, mutta viime vuoden vesikulkuneuvojen ensirekisteröintien perusteella vahvimmat veneilymaakunnat ovat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä kahdella alueella rekisteröitiin yhteensä 40 prosenttia maan kaikista vesikulkuneuvoista: Uudellamaalla 832 ja Varsinais-Suomessa 468 vesikulkuneuvoa.

Vilkkaimmat veneilykunnat olivat Helsinki, Turku ja Espoo, joissa veneitä rekisteröitiin 223, 138 ja 129 kappaletta. Kallaveden rannoilla Kuopiossa päästiin Espoon tuntumaan 117 rekisteröidyllä veneellä.

Teksti ja kuvat: Timo Turkula Lähteet: Vene 24 Båt -messut, Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Traficom