Nimi muutettu: suurin osa tähänastisista Polestar-malleista on itse asiassa perustunut vuosien takaisiin, toteuttamattomiin Volvo-konsepteihin

Polestar 4 saattaa olla vihdoinkin Polestarin tie itsenäisemmäksi ruotsalaiseksi sähköautovalmistajaksi. Ainakin se on ensimmäinen, jota ei ole haettu niin sanotusti Volvon ylijäämävarastosta.

Ruotsalainen Polestar-brändi on käynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana läpi melkoisen kehityskaaren. Vielä tästä hetkestä sen kymmenen vuotta taaksepäin Polestar oli yhtä kuin Volvon hovivirittäjä, ja se tuotti muun muassa V60 Polestarin, yli 350-hevosvoimaisen perhefarmarin muutamien muiden näyttävien projektien muassa.

Vuonna 2017 tapahtui iso peliliike, kun Volvon omistaja Geely päätti erottaa Polestarin omaksi erilliseksi sähköautomerkikseen, vain pari vuotta sen jälkeen, kun Volvo oli ostanut Polestarin alkuperäisessä tarkoituksessaan virallisesti hallintaansa.

Sen jälkeen kiinalaiskonsernin suuri suunnitelma oli tehdä Polestarista Ruotsin maabrändiä kantava urheilullinen ja kokeilunhaluinen sähköautomerkki. Vaan onko se vasta nyt, kaikkien näiden vuosien jälkeen löytämässä itsensä kokeilunhaluisena ja ennen kaikkea Volvosta selvästi erottuvana automerkkinä?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Volvo-konsepteja kanavoitu ulos Polestareina

Kun Geely perusti eli käytännössä erotti Volvosta sähköautomerkki Polestarin, se nimitti merkin johtoon saksalaisen autosuunnittelijan Thomas Ingenlathin, joka ei varmasti esittelyjä kaipaa Volvoja tuntevien keskuudessa. Entinen škodalainen Ingenlath toimi Volvon muotoilujohtajana vuosina 2012 - 2017, ja hyppäsi siten siltä paikalta suoraan Polestarin toimitusjohtajaksi, autonvalmistajan tärkeimpään ja vaikutusvaltaisimpaan tehtävään.

Näin Volvo ja Polestar lähtivät kulkemaan niin tiiviisti samaa polkua, kuin mitä kaksi eri autonvalmistajaa ikinä voivat. Jatkoa kuitenkin seurasi. Oli nimittäin ilmiselvää, että Polestar tarvitsisi nuorekkaana ja urheilullisena automerkkinä näyttävän sisääntulon autonvalmistajien kilpaillulle areenalle.

Näyttävän sisääntulon tarjosi Ingenlathin Volvon muotoilujohtajana ensitöikseen suunnittelema, vuonna 2013 julkistettu Volvo Concept Coupé, tyylikäs ja tehokas lataushybridi, joka sopii mieltää S/V90:n kaksioviseksi coupé-malliksi, ja joka ei koskaan päätynyt Volvona, mahdollisesti C90:nä, tuotantoon.

Concept Coupé lainasi inspiraationsa itseltään Volvo P1800:lta eli Pyhimys-Volvolta, eräältä Volvon historian kruununjalokiveltä, mutta tästäkin huolimatta se valikoitui Polestar-brändin pilottimalliksi, Polestar 1:ksi. Näitä Polestar 1:siä valmistettiin 1 500 kappaletta, kaikki Kiinassa. Ykkönen oli eri ominaisuuksiltaan todellinen huippumalli, mikä näkyi myös auton noin 150 000 euron hintalapussa.

Huomattavasti valtavirtaisempaan suuntaan Polestar käänsi suuntansa vuonna 2019 julkistamalla Polestar 2:n, crossover-elementtejä omaavan liftback-peräisen sedanin. Polestar 2 on toistaiseksi yleisin Polestar-malli mitä teillä näkee, ja pitkään toki myös sen ainoa malli.

Vaikkei välttämättä heti mieleen muistu, Ingenlath oli suunnitellut myös Polestar 2:n jo valmiiksi Volvolla, ainakin jos vedetään aivan viimeisetkin mutkat suoriksi. Volvon isoina uudistuksen vuosina Ingenlath oli nimittäin suunnitellut pari konseptia lisää, nimeltään 40.1 ja 40.2. Meille kaikille tutussa 40-sarjassa siis mitä suurimmassa määrin liikutaan, ja näistä kahdesta konseptista 40.1:stä Volvo teki XC40:n sekä viistokattoisen C40:n, joista molempia on valmistettu sekä polttomoottorin kera että täyssähköisenä.

Koska Volvolla ei ollut käyttöä mahdolliselle S40:n kolmannelle sukupolvelle, konsepteista 40.2 löysi paikkansa Polestarin mallistossa täyssähköautona, Polestar 2:na.

Eikä kahta ilman kolmatta. Kolmantena julkistettu Polestarin malli, Polestar 3, omaa sekin juurensa Volvo-konseptina, ja tekee hattutempun Volvona Polestarin mallistossa.

Vuonna 2021 Volvo itse sitoutui tiukkoihin täyssähköisyystavoitteisiinsa, ja ilmoitti aloittavansa sähköautojen vyörytyksen, jota olemme jo nähneetkin. Täyssähköpyrkimyksiään Volvo lähti ennakoimaan näyttävällä konseptilla nimeltä Volvo Recharge. Tämä näyttävä konsepti oli ikään kuin kartano-Volvon ja crossoverin sekoitus, ja rakentui SPA2-rakenteelle, joka löytyy myös Polestar 3:n pohjalta. Polestar 3 on siis Volvo Recharge -konseptin tuotantoasuinen toteutuma, vaikka toki SPA2-rakennetta käyttää myös Volvo EX90, ja tulevaisuudessa moni muukin konsernin iso sähköauto.

"Niin mikä se Polestar itse asiassa on?"

Polestarin ensimmäiset vuodet itsenäisenä sähköautomerkkinä ovat siis menneet kuvaillulla tavalla Volvon siivellä, mutta nyt Polestarilla alkaa olla jo kiire löytää itsensä Volvosta selkeästi erottuvana automerkkinä. Asiakkaiden täytyy tajuta sen juju. Allekirjoittaneeltakin ovat tutut kysyneet, mikä Polestar itse asiassa on, ja miten se eroaa Volvosta. Allekirjoittaneella on vastauksen muotoilussa kestänyt.

Sillä välin johtoportaassa. Aiemmin tänä vuonna Volvo ilmoitti vetävänsä pois oman investointinsa Polestarista, ja Thomas Ingenlath puolestaan ilmoitti irtisanoutuvansa Polestarin toimitusjohtajan paikalta. Hänen tilalleen nousee saksalainen Michael Lohscheller, jolla on taustaa paitsi perinteisillä autonvalmistajilla, myös startup-tyyppisillä valmistajilla, kuten VinFastilla ja Nikolalla.

Polestarin neljäs malli, Polestar 4, on ensimmäinen Polestar, jolla ei ole jutussa kuvaillun kaltaista suoraa Volvo-taustaa. Tämä crossover-malli, josta kukaan ei ole tainnut pystyä tähän mennessä tekemään otsikkoa mainitsematta takalasia, vaikka autossa ei edes ole takalasia, toimii elintärkeänä johdattimena ruotsalaisen sähköautobrändin itsenäisempään tulevaisuuteen.

Lähteet: Inside EVs, Polestar, Volvo, Motor1