Visio ennustaa mullistusta: Helsinki, Tukholma ja Pietari yhdeksi työssäkäyntialueeksi

Liikennejärjestelmä uusiutuu. Tulevaa liikennettä leimaa suunnittelemattomuus ja fyysisen liikenteen ja tietoliikenteen yhdistyminen. Kaikki perustuu tietoon ja sen soveltamiseen.

Tällä viestillä entinen pääministeri Esko Aho esitteli johtamansa selvitysryhmän työn tulokset liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille.

– Teknologinen kehitys ja digitalisaatio ovat merkittävimmät liikenteen ja viestinnän toimintaympäristöä mullistavat tekijät. Tiedosta on kehittymässä kriittinen tuotannontekijä ja se hallitsee tulevaisuuden liikenne- ja viestintäarkkitehtuuria. Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi uusien, globaalisti syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa käyttöönotossa ja soveltamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää liikenteen ja viestinnän yhtenäisen ekosysteemin tehokasta hyödyntämistä, todetaan selvitysryhmän Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 -raportissa.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi entinen pääministeri Esko Aho ja muut jäsenet olivat SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly sekä startup-sijoittaja, Pivot5 Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Inka Mero. Raportti luovutettiin 26.4. liikenne ja viestintäministeri Anne Bernerille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kapellimestarin paikka tarjolla

Esko Aho painotti esittelyssään, että raportti on nimenomaan visio, ei strategia tai toimenpideohjelma. Konkreettisia asioita sieltä ei löydykään, mutta paljon ajateltavaa kylläkin.

– Nykyinen järjestelmä on hyvä ja se on toiminut vuosikymmenet. Tällä emme voi kuitenkaan mennä tulevaisuuteen, Aho sanoo.

– Kukaan ei voi suunnitella tulevaisuuden liikennejärjestelmää. Sitä leimaa suunnittelemattomuus. Nykyisessä väyläperusteisessa järjestelmässä päätöksenteko perustuu asiantuntijuuteen, mutta älykkään liikenteen ekosysteemissä päätöksenteko perustuu orkesterointiin.

Infrastruktuurin nähdään kehittyvän ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti, jolloin yhteiskunnan tehtäväksi jää varmistaa sen ulkopuolelle jäävien osien, kuten harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin vastaaminen. Tulevaisuuden infrastruktuurin rahoitusjärjestelmä tulisi koostumaan yhä etenevässä määrin sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta.

Tukholma, Helsinki ja Pietari yhteen

Selvityshenkilöt esittelevät vuosille 2030 ja 2050 myös tulevaisuudenkuvia, joissa Suomi on onnistunut vision mukaisesti hyödyntämään teknologisia ratkaisuja.

Vuonna 2030 Koillisväylän tietoliikennekaapeli on tehnyt Suomesta Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen solmukohdan.

Helsingin metropolista on tullut samaa työssäkäyntialuetta Pietarin, Tallinnan ja Tukholman kanssa huippunopeiden liikenneyhteyksien avulla.

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien avulla palvelujen hyödyntäminen, työnteko ja asuminen on mahdollista myös asutuskeskittymien ulkopuolella.

Teksti: Eila Parviainen Kuva: Roman Razinkov

Selvitystyöryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 - Selvityshenkilöiden loppuraportti (Raportit ja selvitykset 7/2017) on luettavissa ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.lvm.fi.