VTT:n asiantuntija: pienemmälläkin autolla ehkä pärjäisi

Kysely: ihmisillä on valmiutta vaihtaa pienempään autoon, jos sillä saadaan päästöjä vähennettyä.

Onko sähköauto ainoa vaihtoehto vihreämpään liikenteeseen siirryttäessä?

Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia autoleasingyritys Drivalia Lease Finlandin kyselyssä. Tulosten mukaan vastaajat ovat jopa yllättävän

valmiita vaihtamaan pienempään autoon haitallisten päästöjen vähentämiskeinona: 43 prosenttia on siihen valmis, mutta 34 prosenttia ei halua vaihtaa pienempään autoon. Vastaajista 23 prosentilla ei ollut autoa.

Kaikki käyttövoimat rinnan

Mitkä olisivat parhaat keinot siirtyä päästöttömämpään henkilöautoiluun? VTT:n tutkimusprofessori Mikko Pihlatie erittelee siirtymän kolme keskeistä linjaa.

– Ensimmäinen on se, että jätetään tarpeettomat kilometrit kokonaan pois. Ajamaton kilometri on aina se puhtain ja päästöttömin. Toinen keino on valita energiatehokkaat ja ympäristöystävällisimmät kulkutavat eli kaupunkialueella kävellään, pyöräillään ja käytetään julkista liikennettä, Pihlatie luettelee.

Hänen mukaansa kolmas keino on se, että siirrytään ajoneuvoissa vähäpäästöisiin käyttövoimiin, kuten puhtaaseen sähköön.

Pihlatien mielestä vihreän siirtymän liikenneratkaisuissa tarvitaan käyttöön kaikki vaihtoehdot ja käyttövoimia kannattaa edistää rinnakkain.

LUT-yliopiston sähköisen liikenteen apulaisprofessori Lassi Aarniovuori kannattaa hänkin kaikkien käyttövoimien monipuolista käyttöä ja kehitystä, mutta toteaa, että tulevaisuuden autoilu on joka tapauksessa sähköinen.

– Tulevaisuuden käyttövoima on sähkö, joko suoraan käytettynä akusta tai energia voidaan välillisesti varastoida esimerkiksi vedyn johdannaiseen tai vetyyn.

Auton koko tarpeen mukaan

Pihlatie ja Aarniovuori eivät ihmettele, että kuluttajat ovat kyselyn mukaan valmiita vaihtamaan pienempään autoon. Pienempi ja vähän kuluttava polttomoottori on todellinen vaihtoehto sähköistymisen rinnalla. Niiden valmistukseen tarvitaan myös vähemmän raaka-aineita.

– Enemmän tulisi miettiä sitä, mihin arjessa autoa tarvitsemme, Pihlatie toteaa auton kokoluokkaan liittyen.

Hän uskoo kuluttajien valintaan vaikuttavan myös sen, että olemme tottuneet omistamaan auton ja olemme tottuneet valitsemaan auton kokoluokan harvempien tarpeiden kuin keskimääräisen arkitarpeen mukaan. Auto valitaan sen mukaan, että pitääkö vetää venetraileria tai peräkärryä tai käydä kerran kaksi vuodessa automatkalla, vaikka arjen tarve on pienempi.

Drivalia Lease Finlandin Commercial Director Vesa Kalske toteaa, että myös työsuhdehenkilöautoissa liikkumistarpeita on erilaisia. Vähäpäästöinen ja vähän kuluttava polttomoottoriauto on järkevä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos kotilatausta ei pystytä järjestämään tai lataus on muuten vaikeaa.

Polttikset eivät ihan heti häviä

VTT:n Mikko Pihlatie uskoo, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä autokannan sähköistymisessä tapahtunut iso muutos on tosiasia, koska sähköautojen osuus ensirekisteröitävistä autoista kasvaa voimakkaasti. Aarniovuori epäilee, että vuosi 2030 voi tulla liian nopeasti tavoitteita ajatellen.

– Polttomoottoriautot eivät häviä kymmenessä vuodessa. Niiden väheneminen vaatii, että polttomoottorilla ajaminen ei ole kannattavaa. Nyt pitää vain jaksaa odottaa, koska sähköautojen kehitys on alkuvaiheessa ja ne tulevat kehittymään paljon seuraavan vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi autojen lataustekniikka tulee muuttumaan vielä dramaattisesti, uskoo Aarniovuori.

Neljännes päästöistä

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa eli jokaista tuhatta asukasta kohden on keskimäärin 493 autoa. Vaikka luku tuntuu isolta, on autotiheys tilaston mukaan meillä hieman alempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Liikenne aiheuttaa neljänneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Suomi tavoittelee nollapäästöistä liikennettä.

Moottorin aiemmassa haastattelussa tutkimusprofessori Mikko Pihlatie tähdensi, että sähköinen liikenne on yksi vastaus, mutta ratkaisuja tulisi soveltaa myös käytännössä entistä laaja-alaisemmin. Pihlatie muistutti Moottorin artikkelissa, että vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus myös liikenteen saralla. ”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö, ja sen joustava suora käyttö niin liikenteessä, teollisuudessa kuin myös rakennetussa ympäristössä.”

Yhteiskäyttöauto ei innostanut

Yli puolet vastaajista eli 55 prosenttia voisi käyttää kimppakyytiä töihin tai harrastuksiin kulkiessa. Reilut 7 prosenttia jo käyttikin niitä hyväkseen. Yhteiskäyttöauto ei saa kannatusta; 52 prosenttia ei voisi käyttää yhteiskäyttöautoa, mutta 31 prosenttia voisi sitä hyödyntää. Vajaat 2 prosenttia käyttää jo nyt yhteiskäyttöautoa.

– Kyselymme tulos kertoo sen, että omasta autosta ei haluta tai voida luopua ympäristöystävällisyyden vuoksi. Vastaajien kanta oli selvä eli 58 prosenttia ei voi luopua autosta, mutta 22 prosenttia voisi olla jatkossa ilman autoa, Kalske kertoo.

Näin kantoja selvitettiin

Autoleasingyritys teetätti helmikuussa kyselyn, jossa tuhannelta kuluttajalta kysyttiin, olisivatko he valmiita vaihtamaan pienempään autoon ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 8.–12. helmikuuta 2024. Kyselyyn vastasi verkossa 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on väestöä demografisesti edustava.