VTT:n liikennetutkimuksen uusi johtaja: taksien sähköistyminen ratkaistava

Suomen tieliikenteen päästöt laskevat ennakoitua nopeammin vuoteen 2030 mennessä, kiitos sähköautojen, arvioi VTT – mutta nyt olisi panostettava vahvasti hyötyajoneuvojen kuten taksien, linja-autojen ja raskaan liikenteen latausratkaisuihin.

VTT:n ennusteen mukaan Suomen tieliikenteen päästöt laskevat ennakoitua nopeammin vuoteen 2030 mennessä, kiitos sähköautojen. Tähän ei kuitenkaan ylletä, jos latausratkaisut muodostuvat pullonkaulaksi.

Sähköautoja ja lataushybridejä tulee lisää, joten sujuvan sähköisen liikenteen takaamiseksi tulisi latauspaikkojen rakentamisen pysyä autokannan kasvun tahdissa. Kuten Moottori uutisoi vastikään, täyssähköautojen määrä on kuitenkin kasvanut suhteessa enemmän kuin pika- tai suurteholatauspisteiden (CCS >22 kW) määrä. Julkisten latauspisteiden määrä siis laahaa perässä.

Uutisen taustalla oli Sähköinen liikenne ry:n laatima neljännesvuosittainen raportti ja sen laskelmat, joiden mukaan nykytilannetta kuvaava suhdeluku on 35 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti.

Vahvaa panostusta tarvitaan

VTT:n uusi liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto tuo esiin, että suomalaisen liikenteen sähköistyminen edellyttää nyt vahvaa panostusta latausjärjestelmien pystyttämiseen. Yhä useampi ajaa sähköautoa ja sähköbussit avaavat pelikenttää vähähiiliselle joukkoliikenteelle. Edellytykset sähköisen liikenteen kasvulle eivät kuitenkaan vielä ole valmiit.

– Nyt tarvitaan vahvaa koordinaatiota yhteiskäyttöisen latauksen pystyttämiseen, Ari Aalto linjaa VTT:n tiedotteessa.

Julkinenkin liikenne sähköistyy

Sähköä virtaa myös julkiseen liikenteeseen: esimerkiksi Kotkan kaupunki sähköistää koko joukkoliikenteensä vuoteen 2023 mennessä.

Tilannekuva kertoo paljon Suomen potentiaalista sähköisen liikenteen tienraivaajana ja vientituotteiden kehittäjänä. Vielä ei kuitenkaan olla valmiita, vaan julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä.

Taksien sähköistyminen ratkaistava

VTT korostaa kolmea kehityskohdetta, joiden avulla Suomesta saadaan sähköisen liikenteen mallimaa. VTT:n mukaan liikenteen sähköistymisen kolme kivijalkaa ovat seuraavat.

Ensinnäkin kaupallisten ajoneuvojen, kuten taksien ja pakettiautojen, tehokas sähköistyminen on turvattava.

Erityisesti taksien ja pakettiautojen sähköistäminen on matalalla roikkuva hedelmä ja merkittävää päästöjen leikkaamiselle. Pakettiautojen pienhiukkaspäästöt muodostavat esimerkiksi Helsingissä peräti 33 % kaikista liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Sähkötaksien ja pakettiautojen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta nykyinen latausverkosto ei riitä kattamaan kasvua. Hyötyajoneuvot saattavat ruuhkauttaa henkilöautoille tarkoitetut pikalaturit.

Ari Aalto tuo esiin, että hyötyajoneuvot tarvitsevat oman infrastruktuurin lataamiseen, suurteholatausteknologiaa on takseille ja pakettiautoille jo tarjolla.

Latausinfralle tarjolla oleva julkinen tuki tulisi kohdentaa innovatiivisemmin siten, että se tukee myös kaupallisia ajoneuvoja.

Raskas liikenne sähköistymisen alussa

VTT:n mukaan raskaan liikenteen sähköajoneuvoille on kehitettävä yhteiskäyttöisiä latausjärjestelmiä. Kuorma-autojen sähköistyminen on vasta alussa. Suomesta puuttuu sekä yksityinen että yhteiskäyttöinen ja skaalautuva latausinfrastruktuuri raskaalle liikenteelle, kuten sähkökuorma-autoille.

Koska sähköisten hyötyajoneuvojen määrän kasvu edellyttää valmista ja käytön tarpeet täyttävää latausinfraa, kannattaisi VTT:n mukaan kaupunkiympäristöissä nyt alkuvaiheessa panostaa yhteiskäyttöisiin latausjärjestelmiin, joihin sopivat sekä isot että pienet ajoneuvot.

Yhteiskäyttöisen latausinfran kehittäminen edellyttää rohkeita pilotteja kaupungeilta. Lataaminen vie tonttimaata, eikä sitä kannata hukata moneen erilaiseen ratkaisuun. Nykyiset välipysäköinti- ja taukoalueet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.

Keskijänniteverkko otettava käyttöön

Kolmas etenemisväylä olisi ottaa keskijänniteverkon nykyistä parempi hyödyntäminen lataamisessa.

Etenkin bussien ja kuorma-autojen kaltaisen raskaan kaluston lataaminen asettaa sähkön pienjänniteverkon koetukselle. Suoralla keskijänniteverkkoon liittymisellä hyötysuhde paranisi, tehon skaalautuvuus ei olisi rajoite, eikä muuntamoa tarvittaisi.

Tämä vaatii kuitenkin uuden teknologian kehitystä, VTT myöntää.

Työhön ollaan tutkimusyhteisössä kuitenkin valmiita.

­– Tutkimusorganisaationa VTT tarjoaa punnittua tietoa vähähiilisestä ja älykkäästä liikenteestä päätöksenteon tueksi. Jotta tietoa syntyy, ratkaisuja on pilotoitava ja testialustoja kehitettävä kaupunkien kanssa, Aalto tähdentää.

Ari Aalto aloitti VTT:n liikennejärjestelmiä koskevan tutkimusalueen johtajana syyskuussa 2021. Hän siirtyi VTT:lle TietoEVRY:n tuotekehityspalveluiden teknologiajohtajan tehtävästä ja on lisäksi työskennellyt muun muassa Accenturella ja Nokialla.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: VTT, Sähköinen liikenne ry: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2021 -raportti

a:5:{i:0;s:6:"103862";i:1;s:6:"103929";i:2;s:5:"95706";i:3;s:5:"71777";i:4;s:6:"102540";}