Yksi 17 597 samanlaisesta – tältä näyttää Suomen tavallisin auto

Suomen yleisin automalli tarjoaa mainion välineen ajatusleikkiin ja identiteettimatkaan keskivertoisen suomalaisuuden arkeen.

Parasta ottaa kuva autosta pysäköitäessä. Ei pelkästään pysäköintipaikan, vaan myös itse auton muistamiseksi. Avaimessa ei lue mitään, ja samanlaisia autoja on tässäkin parkkihallissa kymmenkunta.

Mutta mitä ihmettä teemme täällä – käytetyn katumaasturin kanssa? Vastaus löytyy suomalaisen autoilun ytimestä. Halusimme selvittää, mikä on maamme yleisin yksittäinen henkilöautomalli, ja viettää sen ohjaamossa tuiki tavallisen keskivertoautoilijan päivän. Siinäpä vastapainoa toimittajan jatkuvasti koeajamille uusille sähköautoille.

Harmaata autoa etsimässä

Aivan aluksi oli tietysti löydettävä se tyypillisin automalli – mahdollisimman yksityiskohtaisesti eli merkkiä, mallia, moottorin kokoa ja vuosimallia myöten eriteltynä.

Ryhdyimme penkomaan Traficomin rekisteröintitilastoja, ja esiin nousi pienimuotoinen yllätys. Ennakkoon veikkailimme Suomen yleisimmäksi autoksi Toyota Corollaa. Sitä se mallina onkin, vaikka sen sivupersoona esiintyi pitkään taiteilijanimellä Auris, joten tilastoäänet jakautuvat kahden mallin kesken. Corollan suosio on kuitenkin hajaantunut eri korimalli- ja moottoriversioihin, jolloin yksikään tarkka mallinimi ei nouse kärkeen.

Voittajan renkaanjäljet johdattivat siis toisen japanilaisen kansanauton pariin. Suosituin auto viimeisimmässä, kesälle 2023 päivätyssä tilastossa on nimittäin kakkospolven Nissan Qashqai, osapuilleen vuosimallia 2017, keulallaan 1,2-litrainen ahdettu bensiinimoottori. Näitä autoja on Suomessa yli 17 500 kappaletta, mieluiten valkoisen, harmaan tai ruskean värisenä.

Jos nyt tarkasteltava Nissan Qashqai -letka pistettäisin peräkkäin puskurista puskuriin, olisi jonon pituus osapuilleen sama kuin matka tietä pitkin Vantaan Heurekan tiedepuistosta Tervakosken Puuhamaahan! Tähän voidaan laskea vielä vetokoukut lisäksi.

Qashqain suosio ei sinänsä yllätä. Malli tuli myyntiin vuonna 2007 Nissanin johtokunnan päädyttyä ratkaisuun, että alemman keskiluokan Almera-mallista ei enää kannattanut tehdä uutta sukupolvea. Nissanin Euroopan suunnittelutoimistojen ja Sunderlandin tehtaan pelastukseksi “edullista crossover -konseptia” tutkiva projekti osoittautui menestykseksi, ja Qashqai saatiin markkinoille houkuttelevaan hintaan. Tälle pohjatyölle rakentui myös toisen sukupolven suosio, ja auto teki brittiläistä autonvalmistushistoriaa olemalla nopeimmin 500 000 auton rajaan ehtinyt malli.

Erään Qashqain tarina

Numerot olivat puolellamme, sillä näin yleistä automallia ei tarvinnut kaukaa hakea. Sellainen löytyi kirjaimellisesti toimituksen seinän takaa, Autoliitossa työskentelevän henkilön omistuksesta. FMJ-681 on tehtävämäärityksen mukaisesti vuoden 2017 ruskea Qashqai 1.2 Visia Xtronic, eli piskuinen bensaturbo on saanut parikseen muuttuvavälityksisen CVT-vaihteiston. Nissanin tietokannan mukaan auton syntymäpäivä oli 11.5.2017, ja valmistuspaikkana tietenkin Sunderlandin tehdas Englannissa.

Kohta seitsemän vuoden taival on tarkoittanut 108 000 kilometrin kulkemista. Ulkoisesti vuodet näkyvät jo. Kuljettajan puolen ajovalonpesuri on hukannut kantensa, ja ovista löytyy pieniä painaumia peltiä valoa vasten peilattaessa. Seikkailuhenkiset muovipuskurit ovat sen sijaan kestäneet käyttöä hämmentävän hyvin.

Myös sisällä eletty elämä näkyy. Nenäliinapaketteja, lapsiperheen roinaa ja kaksi lastenistuinta takapenkillä ovat perheauton merkkejä. Tavaratilasta löytyy niin huima määrä lasten leikkilapioista kulkeutunutta hiekkaa, että kontti on parempi jättää suosiolla rauhaan.

Pölyä ja koirankarvoja lukuun ottamatta Qashqain matkustamo on kuitenkin hämmästyttävän hyvässä kunnossa, ja katkaisimien tuntuma sekä tekstit ovat ennallaan. Erityisesti ohjauspyörän harmaiksi maalattujen painikkeiden kanssa tätä voi pitää pienenä ihmeenä, sillä yleensä nämä osat kuluvat kilpailijoissa ensimmäisenä.

Viisarimittareiden keskellä oleva ajotietokoneen näyttö kertoo, että auto on säästänyt viimeaikaisten ajojensa aikana yli 80 kilogrammaa hiilidioksidia hyödyntämällä start-stop -automatiikkaa. Tämä vastaa Qashqain kulutuksella 620 kilometrin ajomatkaa, joten saavutus ei ole huono. Lisäksi järjestelmä toimii vielä Helsingin jonoliikenteessäkin siedettävän ripeästi.

Ajoavustimia kaivatessa

Vaihde D:lle ja menoksi. Qashqain CVT-vaihteisto käyttäytyy monia kilpailijoita “normaalimmin”, mutta liekö ikä tai vanhentunut ohjelmointi tuonut vaihteistoon myös epäröintiä. Tasaisellakin nopeudella ajettaessa moottorin kierrosluku seilaa kahden portaan väliä, aiheuttaen pahimmillaan tuntuvan nykäyksen.

Tehoa on 85 kilowattia eli 115 hevosvoimaa, mikä riittää etuvetoisen perheauton tyypillisessä käytössä hyvin. Kulutus liikkuu maantieliikenteessä viiden litran molemmin puolin sataa kilometriä kohden.

Jousitusta voi luonnehtia taajamanopeuksissa napakaksi ja maantienopeuksissa vähän lötköksi, eli suoritus on tässäkin melko keskinkertainen. Qashqai on kuitenkin kuntonsa puolesta hyvässä vedossa, sillä alustasta tai sisustuksesta ei kuulu ylimääräisiä narinoita tai kuminoita vielä elinkaaren tässäkään vaiheessa.

Auton karvalakkimallinen varustelu on nopeasti läpikäyty. Radion paririvinen mustavalkonäyttö tekee bluetooth-parituksesta tavallista kankeampaa, erityisesti kun pariliitos tuntuu vähän väliä unohtuvan. Kojelaudan kosketusnäytön puuttuminen tarkoittaa heti perinteisempää ohjaamoilmettä. Painikkeet ovat päivän sana, mutta vastaavasti asetusten vaihtaminen kannattaa unohtaa. Navigointikin sujuu paremmin asettamalla älypuhelin sille varattuun telineeseen.

Myös kuljettajaa avustavat varusteet tuntuvat olevan 1990-luvulta, sillä Qashqaista löytyy vain  perinteinen vakionopeudensäädin. Ei siis pelkoa kaista-avustimen tai nopeusvaroittimen piippailusta, mutta myös automaattisen hätäjarrutusjärjestelmän turva puuttuu. Ehkä eniten kaipaa parkkitutkaa, sillä peilinäkymästä on vaikea arvioida auton perän sijaintia ruutuun peruutettaessa. Kamerajärjestelmä ei myöskään haittaisi lapsiperhekäytössä.

Pelkistetystä varustelusta kertovat myös sumuvalojen paikalla olevat muovitulpat. Ikkunat ovat kyllä kauttaaltaan sähkötoimiset, mutta vain kuljettajan lasista löytyy automatiikka. Antenni on vielä perinteistä kierrettävää mallia, joka on jo uhattuna autopesussa huolettomien hainevien aikakaudella. Joskus jostain on lentänyt kivi, joka on jättänyt merkkinsä tuulilasiin, mutta onneksi jälki on aivan yläreunassa, poissa näkyvistä.

63 kilometriä päivässä

Palataanpa hetkeksi yleiselle tasolle. Jos Nissan Qashqai on melko tyypillinen keskiarvoauto, miten sitä käyttää keskivertosuomalainen? Ainakin 2,02 lasta toteutuu esimerkkiautomme kohdalla lähes pilkulleen.

Tilastokeskuksen mukaan keskivertosuomalainen on etunimeltään Juhani, sukunimeltään Korhonen ja veriryhmältään A+. Hän on 43,7 vuotta vanha ja asuu 80,6 neliömetrin talossa puolisonsa kanssa. Päivittäinen työmatka on 14 kilometriä. Vuoden 2021 henkilökilometrisuoritteen mukaan henkilöautolla ajetaan 63 kilometriä päivässä, joten töiden lisäksi kauppa- ja harrastereissut näkyvät. Sitran hiilijalanjälkitietojen perusteella henkilöautoilu vastaa noin 18,7 prosenttia suomalaisen vuotuisista päästöistä.

Tammikuun 2024 lukujen mukaan suomalainen auto poistuu rekisteristä lopullisesti noin 22,5 vuoden iässä, joten noin seitsemänvuotiaalla Qashqaillamme on takanaan kolmasosa sen odotetusta elinkaaresta. Myös ajomatkan suhteen autolta voitaneen odottaa yli 330 000 kilometrin taivalta, jos onnettomuus tai poikkeuksellisen kattava mekaaninen vika ei iske ensin. Katsastustilastoissa toisen sukupolven Qashqai on pärjännyt ensimmäistä mallipolvea paremmin.

Keskimäärin suomalainen auto siirtyy toiselle omistajalleen kolmen vuoden ikäisenä, joten esimerkki-Qashqai on tilastojen valossa toisella kierroksellaan. Kolmannen omistajan vuoro on huomattavasti pidemmällä aikavälillä, joten auton sopiminen toisen omistajan elämään on ratkaisevaa. Ennen romutusta auto on keskimäärin viidennellä omistajallaan, joskin kierto muuttuu nopeammaksi elinkaaren loppupäässä.

Autolla myös käytäneen vuosien varrella Rantatiellä useampia kertoja, sillä vuoden 2019 tietojen perusteella kyseessä on Suomen yleisin kadunnimi yli 220 kappaleen voimin. Ajellessa lienee soinut Cha-cha-chan lisäksi Dingon Autiotalo tai Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen, sillä nämä kolme ovat omilla prosenttiluvuillaan tunnetuimpien suomalaisten kappaleiden joukossa.

Lopuksi kansallinen virkistys

Ajelumme päätteeksi lähitaajaman osuuskaupasta tarttuu mukaan paketti klassista suomalaista kahvia. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan mustaa nektariinia kuluu maassamme hienoisesta laskusta huolimatta 8,9 kiloa per henkilö vuodessa. Se on tietysti enemmän kuin missään muualla.

Tässä ollaan tavallisuuden ytimessä. Suomen yleisin automalli kuskaamassa Suomen vakiovastauskahvia tyypillisiä ajomatkoja. Suorastaan epätavallisen tavallinen päivä.

Mitä Qashqain takana?

Traficomin ajoneuvodata paljastaa mielen-kiintoisia seikkoja Suomen autokannasta.

Tilastot vahvistavat sen, minkä moni tietää jo ennakkoon: Suomen yleisin automerkki on Toyota. Japanilaisvalmistajan henkilöautoja oli kesäkuun lopussa 2023 liikennekäytössä 394 223 kappaletta. Päälle tulevat vielä 65 860 pakettiautoa, jolloin Toyotien yhteismäärä nousee kunnioitettavaan 460 083 autoon.

Toyota Corolla on automalleista yleisin: mallia oli viime kesäkuussa liikennekäytössä yli 110 472 kappaletta. Toisena tulee Volkswagen Golf reilulla 98 117 autolla, ja Škoda Octavia pitää kolmatta sijaa 85 865 autolla. Näissä ovat mukana myös pakettiautoiksi rekisteröidyt autot, joita esiintyy erityisesti vanhemmissa dieseleissä.

Corollan ylivoimaa lisää entisestään se, että malli antaa tasoitusta niiden noin kymmenen vuoden ajalta, kun osa malleista myytiin nimellä Auris.

Entä jos mennään yksityiskohtiin tarkemmin – millaisia keskenään mahdollisimman identtisiä autoja Suomessa on eniten?

Traficomin ajoneuvorekisteritiedoissa mallinimessä on yleensä korimalli EU:n kaksikirjaimisella koodilla, moottorikoko ja joissakin myös vaihteiston tyyppi. Virallinen mallinimi on valittu tässä identtisen auton määrittäjäksi (taulukko vasemmalla).

Suomen yleisimmäksi autoksi paljastui esimerkkiautoksemmekin valittu Nissan Qashqain edeltävä malliversio 1,2-litraisella bensakoneella. Auto oli suosittu koko malli-ikänsä ajan, ja korimallejakin oli vain yksi. Lisäksi valtaosa Qashqaista myytiin juuri tällä edullisella perusmoottorilla.

Kakkossijalta löytyy ehkä jonkinlainen yllättäjä, Volkswagen Transporter. Suosittua pakettiautoa on myyty pitkään samantyyppisenä ja samalla mallinimellä. Lisäksi pakettiautoja on markkinoilla pienempi valikoima kuin henkilöautoja, joten suosio keskittyy vielä enemmän tiettyihin autoihin.

Listalla seuraavina tulevat Toyotat eivät yllätä. Niistä Auris nousee pikku vippaskontilla ykköseksi: se sisältää sekä hatchbackejä että farmareita. Jostain syystä 2010-luvun puolivälin Toyotat on merkitty myös farmareina monikäyttöajoneuvoiksi (AF) eikä farmareiksi (AC).

Arvokkaammista autoista Volvo on ikuinen kansansuosikki, nykyään usein maasturina – vaikka XC60:t jostain syystä ovatkin korimalliltaan merkitty farmareiksi (AC).

Vanhemmista autoista näkee vielä aiempaa suomalaista mallinimikäytäntöä. Niistä Volkswagen ”neloskoppa”-Golfin farmari 1,6-litraisella bensakoneella on yhä Suomen 12:nneksi yleisin auto.

Oheinen taulukko paljastaa yleisimpien autojen yleisimmät värit. Kun väri otetaan mukaan yhdeksi hakukriteeriksi, suosituimpien lista koostuu entistäkin identtisemmän näköisestä autojoukosta.

Hauskasti värien myötä kärkipää vaihtuu. Valkoisina suositut Tesla Model 3 sekä pakettiautot nostavat sijoituksiaan. Valkoinen manuaalivaihteinen Transporter on nyt suorastaan ylivoimainen ykkönen.

Teksti Raimo Tengvall

Suomen 30 yleisintä mallinimeä

Suomen 30 yleisintä mallinimeä ja väriä

Teksti: Aake Kinnunen Kuvat: Aake Kinnunen, Shutterstock ja Moottorin arkisto Lähde: Traficom ajoneuvojen avoin data, tiedot 30.6.2023, koonnut Raimo Tengvall

Lue lisää

Kaikki artikkelit

30.3.2025

• Ajatuksia autoista

Mitä välivuoden jälkeen Jaguar: haastattelussa toimitusjohtaja Rawdon Glover

28.3.2025

• Klassikko

Vuoden 1961 Geneven perintö: ainutkertainen ja alkuperäinen Jaguar E-Type

27.3.2025

• Käyttötesti

Käyttötesti alkaa: Dacia Duster 4×4 – järkirakkautta ensisilmäyksellä

27.3.2025

• Ajoneuvot

Nissan luovii hankalien aikojen läpi – jo tänä vuonna Leafista tehdään crossover ja Micra muuttuu täyssähköiseksi Renault R5:n DNA:lla

21.3.2025

• Ajoneuvot

Ajatuksia autoista: Jaguar Type 00 – renesanssi

20.3.2025

• Ajoneuvot

Alkulähteillä – Suomen ensimmäinen Volkswagen, ensimmäinen Mazda ja ensimmäinen Xpeng esillä Auto 25:ssä

16.3.2025

• Ajoneuvot

Keulasta sen erottaa – uudistunut Škoda Enyaq on nyt tuotannossa ja Suomen kamaralla

16.3.2025

• Ajoneuvot

Täyssähköisessä Mercedes-Benz ESprinter -retkeilyautossa on yllättävänkin paljon järkeä

14.3.2025

• Ajoneuvot

Ulkonäkö pettää – Mercedes-Benz CLA on nyt nimittäin aivan uusi, ja lähtökohtaisesti valmistajansa energiatehokkain sähköauto