Ylinopeus korjaa ankaraa satoa kuolonkolareissa

Ylinopeutta ajaneiden osuus turmakuljettajissa oli poikkeuksellisen korkea vuonna 2022.

Ylinopeudet ovat merkittävä tekijä kuolonkolareiden taustalla, selviää Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tuoreesta vuosiraportista 2022 koskien kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia.

Vuonna 2022 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 henkilöä. Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkeaksi.

Vuosiraporttiin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä ja niiden ehkäisemisestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Reippaita ylinopeuksia

Ylinopeutta ajaneiden onnettomuuden aiheuttaneiden kuljettajien osuus on vaihdellut viime vuosina tyypillisesti 40–50 prosentin välillä. Vuonna 2022 vähintään 10 km/h ylinopeutta ajaneiden kuljettajien osuus nousi poikkeuksellisen korkeaksi, 59 prosenttiin. Valtaosa heistä ajoi yli 30 km/h ylinopeutta. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kuljettajien osuus ylinopeutta ajaneista onnettomuuden aiheuttajista kasvoi vuonna 2022 edellisvuoteen nähden.

Erityisesti ylinopeudella ajaminen näkyi yksittäisonnettomuuden aiheuttaneilla kuljettajilla, joista 75 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 km/h. Yksittäisonnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa ei ole muita osapuolia.

− Reippaat ylinopeudet korostuvat entisestään kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Liikennevalvontaan tulee panostaa entistä enemmän näiden kitkemiseksi. Myös ajoneuvoteknisten keinojen, kuten nopeudenrajoittimien, hyödyntämistä tulee lisätä, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari linjaa.

Riskinotto paljastuu

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden vuonna 2022 aiheuttaneista kuljettajista 90 prosenttia ajoi henkilö- tai pakettiautoa. Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 12 prosenttia ajoi vailla ajo-oikeutta.

− Kuolonkolarien taustalta paljastuu onnettomuustutkinnassa usein kuljettajan riskinottoon ja laajemmin ajateltuna myös muuhun elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Päihteet, mielenterveysongelmat, törkeä ylinopeus ja turvalaitteiden laiminlyönti näyttelevät isoa osaa, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola kertoo.

Turvalaitteiden laiminlyönti yleistä

Kolmannes kuolonkolareissa osallisena olleista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista ja matkustajista ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan 17 henkilöä olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut käytössä. Lisäksi lautakunnat arvioivat, että 14 hengissä selvinnyttä henkilöä olisi selvinnyt vähemmillä vammoilla, jos vyö olisi ollut käytössä.

− Turvavyö on edelleen auton tärkein turvavaruste, turvatyyny tai mikään uusi teknologia ei auta, jos vyö ei ole kiinni ja ihminen ei pysy paikallaan ajoneuvossa, Sihvola huomauttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

160 kuolonkolaria, 176 kuollutta

Kun ajonaikaiset sairauskohtaukset suljetaan pois, Suomen tieliikenteessä vuonna 2022 tapahtui 160 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 176 henkilöä.

Kuolleista 146 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita menehtyi 17 ja polkupyöräilijöitä 11. Lisäksi sähköisillä kulkuvälineillä kulkeneita menehtyi kaksi. Vuonna 2022 onnettomuudet vähenivät kaikkiaan 32 onnettomuudella vuoteen 2021 verrattuna, jolloin kuolinonnettomuuksia tapahtui 221.

Kohtaamisia ja suistumisia

Yleisimmät onnettomuustyypit vuonna 2022 olivat kohtaamisonnettomuudet ja suistumisonnettomuudet. Kohtaamisonnettomuuksia eli vastakkaisiin ajosuuntiin ajaneiden ajoneuvojen törmäyksiä oli 47 prosenttia onnettomuuksista ja tieltä suistumisia 32 prosenttia.

Kypärä pelastaisi pyöräilijöitä

Vuonna 2022 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 11 polkupyöräilijää.

Menehtyneistä pyöräilijöistä kaksi käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kuusi pyöräilijää olisi mahdollisesti voinut selvitä hengissä, jos kypärä olisi onnettomuustilanteessa ollut käytössä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Eri tilastot kertovat eri asioita

Liikenteen kolarit tilastoituvat eri tavoin ja eri painotuksin eri tahojen ylläpitämiin tilastoihin.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat myös ajon aikaiseen sairauskohtaukseen kuolleiden onnettomuudet. Nämä onnettomuudet eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskuksen viralliseen liikenneonnettomuustilastoon.

Tutkijalautakunnat ottavat tutkintaan pääsääntöisesti ne onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

Tutkijalautakunnat tutkivat myös kaikki kuolemaan johtaneet maastoliikenneonnettomuudet. Nämä eivät sisälly OTI-vuosiraporttiin.

Vuonna 2022 tutkittiin 29 sellaista kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Onnettomuuksista 22 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 6 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. Lisäksi tutkittiin yksi onnettomuus, jossa jalankulkija kuoli liikenneonnettomuudesta aiheutuneeseen sairauskohtaukseen. OTIn vuosiraportissa 2022 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen, omassa luvussaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti, Moottorin arkisto Lähde: OTI-vuosiraportti 2022