Koeajo: Ford S-Max Hybrid on tila-autojen viimeisiä mohikaaneja
Ford S-Max yrittää hidastaa tila-autojen sukupuuttoa hybridivoimalinjalla. Hyvää: ajettavuus, mukavuus, näkyvyys, hulppeat tilat viidelle. Huonoa: ahdas ja laiska seitsemälle, hidas lämpeneminen.
Ford S-Max saanee tätä menoa kannettavakseen markkinoiden viimeisen tila-auton maineen, sillä valtaosa kilpailijoista on jo luovuttanut ja muuttanut tuotantolinjat citymaastureita sylkemään. Vielä harvinaisemmaksi S-Maxin tekee nyt saapunut hybridiversio, jota ei tila-autoissa ole tupannut olemaan. Hybridi-taikasanalta toivotaan pontta myyntiin. Kaupankäyntiä avittanee alhaisempi hinta, sillä bensiinihybridin päästöt ja autovero ovat pienemmät kuin tähän asti myydyillä dieselmalleilla. Dieseliä himoitsevan kannattaa rientää, sillä uusia tilauksia niistä ei enää tehtaalle lähde, mutta joitakin autoja on vielä varastossa.
Hulppeat tilat viidelle
Tilaa tarvitsevalle S-Max on järkivalinta: tilaratkaisut päihittävät korkealattiaiset kaupunkimaasturit. Auto on ylenpalttisen tilava kulkine viidelle matkaajalle tavaroineen, ja muuntuu tilapäisesti seitsemän hengen pikkubussiksi tavaratilan alta esiin kääntyvine lisäistuimineen. Melko korkealla sijaitsevat istuimet ovat mitoitukseltaan ja muotoilultaan tuhdit.
Keskirivin kolmea erillistä istuinta voi liu’uttaa eteenpäin ja kallistaa itsenäisesti. Jokaiselta paikalta löytyy isofix-kiinnikkeet. Kaadettaessa istuimet niiaavat alas ja tekevät valtavasta tilasta tasaisen.
Takarivin tilapäisjakkarat sopivat lapsille tai notkeille aikuisille, ja seitsemän hengen kuormalla tavaratila jää niukaksi. Matkustamoistuimet saa yksitellen nurin takakontin seinässä olevista kytkimistä.
Ohjaamo on saanut digimittariston, jaetut wifi-yhteydet ja etäkäyttömahdollisuudet. S-Maxin ikä näkyy kuitenkin perinteisten nappuloiden runsaudessa ja kosketusnäytön pienuudessa. Ehkä juuri siksi digiloikista jälkeen jäänyt ikääntyvä autotoimittaja selviää koeajosta kokonaan ilman kiroilua.
Leppoisa ajettavuus
S-Max ilahduttaa ajossa muutenkin. Suuri koko ja liki kahden tonnin massa unohtuvat niin kaupungissa kuin reissussakin. Rengasäänet on eristetty vaimeiksi, mutta silti tuntuma tienpintaan on hyvä niin ohjauksen kuin vetopidonkin kautta: talviliukkaat oli helppo selättää. Mukava jousitus sietää myös ST-Line-varustetason tiukemman iskunvaimennuksen.
Hybridijärjestelmä portaattomine vaihteistoineen kuulostaa teholtaan (140 kW/190 hv) samalta kuin vastaava Mondeo, mutta bensiinimoottori on suurennettu 2,5-litraiseksi. Silti terävin potku jää uupumaan varsinkin isolla kuormalla. Yhteispeli sähkömoottorin kanssa on saumatonta ja kulku ylellisen eleetöntä. Kevyessä katkonaisessa ajossa bensiinimoottori on sammuneena puolet ajasta, joten kone ei kylmällä ilmalla saavuta optimilämpöään. Niinpä suuri matkustamo lämpenee hitaasti.
Ajotietokoneen ekoneuvoja kehuskelee kuljettajan jarrutuksia ja väittää saaneensa energiasta talteen 100 %. Ikiliikkujaa Ford tuskin on keksinyt, mutta viesti tarkoittanee auton pysäyttelyjä sähkömoottorilla ilman jarruja. Joka tapauksessa tulosta syntyy: kevyessä ajossa kulutus pysyy kuutosella alkavana niin maantiellä kuin taajamassakin. Moottoritie, painava lasti tai kaasujalka heilauttavat viisaria litran verran.
