Koeajo: Toyota Corolla – enemmän tehoa pienemmällä kulutuksella

Suomalaisten suosikkiauto uudistuu mallivuodelle 2023. Suurimmat muutokset löytyvät tällä kertaa konepellin alta. Ennakkomyynti alkaa syksyllä ja ensimmäiset autot saadaan Suomeen ensi vuoden alkupuolella. Hyvää: Hybridivoimalinjan parannukset, terävöitynyt suorituskyky, aiempaa kattavampi turvavarustelu. Huonoa: Etuistuimen reisituki, ei saa ainakaan toistaiseksi lataushybridinä.

Toyota Corolla on osoittautunut myyntimenestykseksi Euroopassa. Vuonna 2019 kauppoihin ilmestynyt 12. sukupolven Corolla oli viime vuonna Toyotan toiseksi myydyin henkilöautomalli heti Yarisin jälkeen. 146 604 kappaleen vuosimyynnillään Corolla on Volkswagen Golfiin nähden vielä reilusti takamatkalla (205 408 kpl), mutta tilastojen valossa lähentymistä lienee odotettavissa tulevina vuosina.

Siinä missä Golfin myynti laski Euroopassa viime vuonna 27,9 prosenttia, Corolla onnistui vahvistamaan omia asemiaan 6,8 prosentilla. Koko C-segmentin osalta Toyotan tuotepaletin (Corolla, Corolla Cross, Prius ja C-HR) kokonaismyynti on enää 0,1 prosenttia Volkswagen-konsernia perässä.

Suomessa Corolla nauttii kansalaisten vankkumatonta suosiota. Viistoperänä, sedanina ja farkkukorisena myytävää Corollaa rekisteröitiin viime vuonna 5 320 kappaletta. Sillä irtosi Suomen myydyimmän auton titteli toista kertaa peräkkäin ennen Toyota Yarisia ja Skoda Octaviaa. Golfin alavire on tosiasia myös Suomessa. Kymmenes sija 1 783 kappaleen myynnillä on kaukana totutuista tuhat luvuista.

Syitä Corolla-Golf -kaksikon voimasuhteiden muutoksiin voi Suomen ja Euroopan tasolla etsiä itse tuotteiden lisäksi dieselautojen vetovoiman hiipumisesta, komponenttipulasta, polttoaineen hinnasta sekä Volkswagenin T-Cross, T-Roc ja ID-mallien suosiosta vanhojen Golf-asiakkaiden keskuudessa.

Toyotan vuosikymmenien panostus täyshybriditekniikkaan näyttää tällä hetkellä varsin järkevältä taktiikalta nousevasta sähköautobuumista huolimatta. Sähköautojen tuotanto yskii varsin monella perinnevalmistajalla, eikä niitä kyetä valmistamaan läheskään kysyntää vastaavia määriä. Toyotalla on aina vältelty pistämästä kaikkia munia samaan koriin. Vaikka täyssähköautot tekevät tuloaan myös Toyotan mallistoon, hybridiautot, ladattavat hybridiautot ja vetyautot tulevat sisältymään Toyotan mallistostrategiaan vielä pitkään.

Kevyttä ehostusta

Corollan kasvojenkohotusta vuodelle 2023 ei ensisilmäyksellä juurikaan huomaa. Harjaantuneemmat silmät erottavat puskureiden muotokielen lievän terävöitymisen, uuden säleikön sekä uudistuneet etu- ja takavalot viistoperä- ja farkkumalleissa. Sedan jatkaa vanhoilla lyhdyillä, mutta uusia vanteita ja ulkovärejä on tarjolla kaikkiin kolmeen korimalliin.

GR Sport -varustelutaso erottuu muista tasoista muun muassa GR Sport -starttinappulallaan ja etuistuimien GR-logoilla. Myös takahelma eroaa urheiluhenkisyydellään muista uusien 18-tuumaisten vanteiden kera.

Sisätiloissa näkyvimmät muutokset koskevat mittaristoa ja keskinäyttöä. 12,3 tuuman kokoinen mittaristo on nyt täysin digitaalinen ja sitä voi muokata ja personoida varsin laajasti omien mieltymysten mukaiseksi. 10.5-tuumainen keskinäyttö toistaa HD-tasoista grafiikkaa.

Ohjelmisto- ja karttapäivitykset sekä uudet aplikaatiot on mahdollista ladata järjestelmään langattomasti pilvipalvelun kautta. Ääniohjauksen avulla voi kikkailla aiempaa monipuolisemmin. Esimerkiksi auton ikkunat on mahdollista avata ja sulkea äänikomennoin. Lisäksi Android Auto ja Apple Car Play toimivat nyt langattomasti.

Viidennen sukupolven hybriditekniikkaa

Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomeen saapuvan Corollan suurimmat uutiset löytyvät konepellin alta. Tutun kaavan mukaisesti Corollan saa joko 1.8-litraisena tai 2.0-litraisena versiona, mutta hybridijärjestelmä itsessään edustaa jo viidettä sukupolvea.

Kasvojenkohotuksen yhteydessä täyshybridijärjestelmän osia pistetty uusiksi rankalla kädellä. Väistyvän mallin sähkömoottori oli 1.8-litraisen polttomoottorin yhteydessä 53 kilowattinen, nyt huipputehoa löytyy 70 kilowattia. Maksimiväännöksi ilmoitetaan 185 Nm. 2.0-litraisessa versiossa sähkömoottorin tehoa on nostettu maltillisemmin kolmella kilowatilla 83 kilowattiin ja maksimivääntö on 206 Nm. Polttomoottoreiden osalta vastaavat lukemat ovat kokojärjestyksessä 72 kW (99 hv)/142 Nm ja 112 kW (152 hv)/190 Nm.

Voimanlähteiden yhteisteho on uudistusten jälkeen noussut 1.8-versiossa 103 kilowattiin (140 hv) ja kaksilitraisessa 144 kW:iin (196 hv). Maksimivääntöjä ei ilmoiteta. Virallisten suorituskykyarvojen perusteella 1.8-litrainen on piristynyt reilusti edeltäjäänsä nähden. Kiihdytys satasen vauhtiin on nopeutunut 1,7 sekunnilla ollen nyt 9,2 sekuntia. Isomman moottorin yhteydessä vastaava arvo on 7,5 sekuntia.

Suorituskykymuutoksista huolimatta hiilidioksidipäätöt ovat pysyneet ennakkotietojen mukaan 1.8-versiossa samalla 102 g/km tasolla kuin edeltäjässään. Kaksilitraisen kohdalla puhutaan 107 g/km lukemasta, joka olisi kolme grammaa aiempaa vähemmän. Ennakkoon ilmoitetut päästöarvot vahvistetaan virallisten tyyppihyväksyntäkokeiden jälkeen.

Itse voimanjakoyksikkö sähkömoottoreineen ja planeettavaihteineen on aiempaa kompaktimpi ja keventynyt 16 kilogrammalla edeltäjäänsä verrattuna (1.8-versio). Myös takapenkin alla sijaitseva litiumioniajoakusto on uusi. Sen kerrotaan olevan 14 prosenttia aiempaa kevyempi ja myös fyysiseltä kooltaan pienempi. Akuston tarkkaa energiasisältöä Toyotan edustaja ei suostunut paljastamaan, mutta vihjaili sen olevan samaa luokkaa tai jopa edeltäjäänsä pienempi eli 1,0-1,3 kWh. Täyssähköautoilijoiden korvaan tämä kuulostaa pieneltä, mutta ensikoeajon perusteella tämäkin määrä riittää yllättävän pitkiin sähköajomatkoihin kaupunkialueilla. Uusitun tehoelektroniikan kerrotaan vähentävän sähköhäviöitä 14 prosentin verran, mikä osaltaan parantaa kokonaistaloudellisuutta.

Sujuvampi voimalinja

Lyhyen ensipuraisun perusteella hybridivoimalinjan muutokset ovat selvästi havaittavissa arkisessa ajossa. ”Kaasupoljin” reagoi kuljettajan toiveisiin aiempaa viiveettömämmin ja terävöitymisen huomaa etenkin hitaammista ajonopeuksista kiihdytettäessä. Pelkällä sähköllä ajettaessa kaasupolkimen reagointinopeus vastaakin nyt enemmän täyssähköautojen tarjoamaa ajokokemusta kuin hybridiautojen pehmeämpää lähestymiskulmaa asiaan.

Toinen merkittävä ajokokemusta parantava ominaisuus löytyy polttomoottoripuolelta. Reippaammissa kiihdytyksissä 1.8-litraisen polttomoottorin kierrokset eivät enää nouse niin herkästi kiekumaan parhaan tehon alueelle. Käyntinopeus tuntuu muutenkin pysyttelevän korvalle miellyttävämmällä tasolla myös tasanopeuksilla ajettaessa.

Ohjaamo on mittaristoa ja keksinäyttöä lukuun ottamatta tutun oloinen. GR Sport -varustelutason etuistuin tukee hyvin selkää sivusuunnassa. Valitettavasti istuinosa on edelleen turhan lyhyt keskimittaista pidemmille kuljettajille. Sama asia vaivaa myös perusistuinta - reisituki on heikko. Lopuksi kaksilitraista viistoperää hamuamille tiedoksi: 12-voltin akku on edelleen sijoitettu tavaratilaan, minkä vuoksi kontin lattia on 1.8-versiota korkeammalla. VDA-litroissa ero on 361 vastaan 313 litraa.

Teksti: Pasi Piironen Kuvat: Toyota ja Pasi Piironen