Koeajo: Ford Capri – ei nimi autoa pahenna tai paranna

Capri on yksi katumaasturi lisää niiden jo varsin kattavaan tarjontaan. Ilahduttavaa on se, miten omanlaisensa siitä on saatu, vaikka tekniikka jaetaan VW:n kanssa.

Olemme kertoneet jo uuden tulemisen tehneestä Caprista ensituntumat ensimmäiseltä koeajolta, joten tässä hieman enemmän kokemuksia ja ajatuksia autosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kun Explorer ei riitä

Capri on 16,6 senttiä sen pikkuasisarta eli Exploreria pidempi ja myös hieman kookkaampi kuin samalle rakenteelle kasattu VW ID.5. Tämä ei kuitenkaan käy ihan ensikatsomalta ilmi. Syyllinen on auton mallinimi. Koska se on mikä se on, Caprin muotoiluun on yritetty hakea alkuperäisen Caprin muotoja. Tässä on ollut tietysti omat haasteensa, koska aito Capri oli kaksiovinen coupé ja uutukainen on puolestaan katumaasturi. Pienellä kikkailuilla korin muotoihin on saatu kuitenkin tiettyä lennokkuutta – etenkin perän kohdalla.

Ja alkuperäistä versiota kunnioitetaan myös sellaisilla yksityiskohdilla kuin ajovalojen välinen musta paneeli, konepellin pokkaukset, sekä C-pilarin ja takasivulasin U-muoto. Kokonaisuus on varsin toimiva. Ei nyt mitenkään sporttinen tai erityisen lennokas, mutta Capri on katumaasturiksi ihan hyvän näköinen.

Toki muodoissa on myös Fordin nykymuotoiluun istuvaa kantikkuutta, mikä auttaa tekemään selvän eron etenkin ID.5:een. Molempien perustanahan on siis VW-konsernin MEB-pohjarakenne. Tämä tarkoittaa myös Fordin kohdalla sitä, että perusversiot ovat takavetoisia, mutta nelivetokin löytyy. Hinnat alkaen mallissa on yksi sähkömoottori, jossa on tehoa 125 kW (170 hv). Sen akuston koko on 52 kWh. Tällaiseen autoon pääsee käsiksi 46 250 eurolla.
Tehokkaampi eli nyt koeajamamme ja suuremmalla akulla varustettu takavetoinen malli kustantaa hieman vajaat 5000 euroa enemmän eli 51 150 euroa. Hintaero on sen verran maltillinen, että moni harkinnee sitä jo pidemmän toimintamatkan vuoksi. Selvästi suurempi teho tulee sitten tavallaan bonuksena päälle.

Huipulla on sitten kahdella sähkömoottorilla varustettu ja 250 kW (340 hv) yhteistehon tuottava nelivetoinen versio, jonka akun koko on 79 kWh. Sen hintaero tehokkaampaan takavetoon on puolestaan vain reilut kaksi tuhatta euroa. Sen verran moni maksaa varmasti jo pelkästä nelivedosta.

Premium-varusteisina mallien hinnat ovat vastaavasti alkaen 48 250/53 150 ja 55 250 euroa. Hintoja voi pitää kilpailukykyisenä, mutta valitettavasti sähköautot ovat edelleen arvokkaita.

Jotain Fordia, jotain Volkswagenia

Ohjaamossa yhtäläisyyksiä alkuperäiseen Capriin saa turhaan etsiä; ratin keskipuola on tosin edes pieni vitsikäs viittaus historiaan. Ja hyvä niin. Nykyautoihin kuuluvat isot näytöt. Kosketusnäytön kohdalla Ford on myös edennyt omia polkujaan, iso 14,6-tuumainen näyttö on asennettu pystyyn, kun VW:ssä näyttö on poikittain. Se on makuasia, kummasta pitää enemmän.

Fordin näytössä on toki myös jännä erikoisuus eli näytön kulmaa voi vaihdella. Asentoja on kolme, alimmassa näyttö on sen verran kallellaan että se heijastelee selvästi, joten on luontevampaa laittaa se ainakin hieman pystympään kulmaan. Näin tehtäessä näytön takaa paljastuu pieni säilytystila. Sinne saa talteen tavaroita, ja kun autosta poistutaan, näyttö lukittuu paikoilleen – se on siis eräänlainen salainen kassakaappi.

Lisää tavaraa mahtuu isoon keskikonsoliin, jonka vetoisuus on peräti 17 litraa. Kuvittele päässäsi 17 litran juomapulloa ja sijoita ne etuistuinten väliin. Aivan.

Ja jos keskinäyttö on omanlaisensa, mittaristo on puolestaan sama kuin VW-sisarissa. Se on siis varsin kompaktin kokoinen, mutta siitä ovat luettavissa kuitenkin kaikki tärkeimmät tiedot. Ja lisätietoa saa sitten niin halutessaan tuulilasiin heijastettuna.

Istuma-asento on helppo löytää hyväksi, penkki säätyy hyvin eri suuntiin. Ristiselän tukeakin on riittävästi. Istuimet on myös suunniteltu riittävän väljiksi kookkaammillekin ihmisille. Sivutuet eivät ole turhan ahdistavat.

Ergonomia on ohjaamossa pääosin kohdallaan, ja hallintalaitteiden käyttö on ainakin kaikissa sähkö-Volkkareissa istuneille tuttua. Suurin erikoisuus on ikkunoiden käyttökytkimet, joiden logiikka ei ole kaikista fiksuin. Avauskytkimiä on kaksi, yksi auton kummallekin puolelle, ja lisäksi kolmannesta kytkimestä valitaan, halutaanko operoida etu- vaiko takaikkunoita. Yksinkertaisempaa olisi ollut laittaa ihan normaalisti vain neljä kytkintä. Tähän tulokseen on päädytty myös VW:llä, tulevissa malleissa palataan normaaliin toimintatapaan.

B ja D

Vanhoja klassikko-Fordeja ajaneille vaihdevivun sijainti ratin kehällä ei tuota ongelmia, mutta nyt vipua tarvitsee vain kiertää. Jos jarrustusenergian talteenottoa halutaan vaihdella, se tapahtuu valitettavasti vain tämän vivun kautta valitsemalla B- ja D-asentojen välillä. Moni valmistaja käyttää ratin kehällä erillisiä vaihdekytkimiä tätä varten, ja monilla on käytössä myös useampia eri tasoja siihen, kuinka tehokkaasti jarrutusenergiaa halutaan ottaa talteen. Tällä on merkitystä, jos jarrutusenergiasta halutaan ottaa kaikki irti, millä on kuitenkin suora yhteys ajettavaan toimintamatkaan.

Plussaa tulee sen sijaan Fordin omasta ratkaisusta sijoittaa parhaassa varustetasossa kojelaudan päälle iso leveä B&O:n kaiutin. Sähköautot ovat hiljaisia, joten niissä hyvän musiikin tai podcastien nauttiminen on helppoa. Erityisesti siksi hyvää äänentoistoa osaa arvostaa.

Ilmanvastusta vastaan taistellaan myös näyttävästi muotoiltujen koteloitujen vanteiden avulla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Erinomaiset tilat

Capri on ulkomittojensa puolesta iso mutta vielä riittävän kompakti auto. Sen 4,63 metrin mittaan on pakattu erittäin hyvät tilat. Takapenkillä on reippaasti polvitilaa aikuisillekin, eikä pääntila lopu edes 180-senttiseltä kesken, vaikka auton kattolinjaan onkin tehty lennokkaat muodot.

Myös takakontin avaaminen ilahduttaa. Caprin kontti on sen verran reippaan kokoinen, että perheellisten mökkimatkatkin sujuvat. Tilassa on myös kätevä välipohja, jonka voi poistaa kokonaan tai vain osittain. Lisäksi välipohjan alla toinen välipohja, jonne sinnekin mahtuu vielä jotain harvemmin käytettyä tavaraa, kuten vaikkapa ensiapulaukku. Fiksua on myös se, että hattuhylly on vain verho, joka nousee ylös takaluukun mukana. Tavaratila myös joustaa hyvin erilaisten kuljetustarpeiden mukaan, takaistuimen selkänojat taittuvat kumoon kolmessa osassa ja laajennettu tila on lähes tasainen. Kaikki selkänojat kumottuna mukaan mahtuu tavaraa yli 1500 litran edestä.

Hyvin jousitettu

Koeajolla käy nopeasti ilmi, että Fordin insinöörit ovat onnistuneet virittämään Capriin varsin toimivan jousituksen. Jousitus on napakka, mutta etenkin se yllättää, miten miten hyvin iskunvaimentimet toimivat. Capri etenee riittävän mukavasti jopa 20-tuumaisin renkain. Pitää kuitenkin muistaa, että jousituksen kannettavana on jo pelkästään kahden etumatkustajan kera yli 2,2 tonnin massa.

Jotain Fordin luotosta jousituksen toimivuuteen kertoo myös se, että he päättivät jättää mukautuvan iskunvaimennuksen kokonaan pois varustevaihtoehdoista. Napakka jousitus pitää myös korin kallistelut kurissa, jos mutkin ajetaan hieman vauhdikkaammin.

Alemmissa varustetasoissa on vakiona 19-tuumaiset renkaat, ja niiden päällä meno on varmasti vielä aavistuksen mukavampaa. Tässä yhteydessä on toki mainittava se, että ensimmäiset koeajot suoritettiin eteläisessä Ranskassa Marseillen ympäristössä, jossa tiestö on huomattavasti parempaa kuin suomalainen asfalttibaana. Sen verran hyvältä jousitus kuitenkin tuntui, että uskallamme Caprin selviytyvän kunnialla myös Suomen repaleisemmista tienpinnoista.

Rengasmelukin pysyi ranskalaisilla teillä mukavasti kurissa, Capri on mukavan hiljainen auto. Autot muotoillaan nykyisin myös tuulitunneleissa, jotta ilmanvastus saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Tämä tarkoittaa myös vähentyneitä tuulen suhinoita jopa moottoritienopeuksilla. Capri on oikeasti hiljainen auto.

Keinotekoinen ohjaus

Ohjaus on niin tehostettu, että tuntuma on hyvin keinotekoinen on ajotila-asetus sitten mikä hyvänsä. Ei ohjaus huono ole, auto ohjautuu kyllä sinne minne sen haluaakin ohjautua ja ratin kautta välittyy ihan riittävästi tietoa tien pinnasta. Mutkatiellä Capri pysyy myös hyvin valitulla ajolinjalla. Keinotekoinen tuntuma vain aiheuttaa aina välillä kuskissa pientä epävarmuuden tunnetta – etenkin kun ohjaus on vielä paikoitellen aavistuksen turhan nopea.

Keskustelimme ohjauksesta myös sen kehittäneiden insinöörien kanssa, ja rivien välistä oli luettavissa, että ohjausta tullaan päivittämään jossain vaiheessa. Emme olleet ainoita, jotka olivat maininneet heille asiasta.

Kuljettajan valittavissa on nykytyyliin erilaisia ajotiloja: normal, eco, sport ja invidual – sekä nelivedon kohdalla vielä traction. Koska ne eivät vaikuta jousitukseen, moni tyytynee ajelemaan perusasetuksella. Myös eco on harkitsemisen arvoinen, mutta enemmän ajamisen taloudellisuuteen vaikuttaa kuskin oma ajotapa. Hifisteille on toki tarjolla invidual-asetus, jolla voi yrittää sitten säätää juuri itselleen parhaiten sopivat asetukset.

Ehkä huomattavin havainto Caprin ratin takana on se, miten helpolta auto tuntuu käsitellä. Tähän kuuluu myös se, ettei isohko katumaasturi tunnu kömpelöltä ajaa. Ratin takana voisi kuvitella ajavansa selvästi kompaktimpaa autoa, sen verran hyvin Fordin insinöörit ovat onnistuneet häivyttämään Caprin koon ja etenkin massan tunteen ratin takaa koettuna.

Auton paino kannattaa kuitenkin pitää mielessä, etenkin näin talvikeleillä. Sähköauto kiihtyy hyvin, mutta yli kaksi tonnia ei pysähdy ihan hetkessä. Capri on myös takavetoinen ja nelivetonakin takavetopainotteinen, koska taka-akselille sijoitetussa moottorissa on enemmän tehoa. Tämäkin kannattaa pitää ratin takana mielessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kilpailu on kovaa

Capri on jälleen yksi lisä jo maailman teillä jo liikkuvien sähköisten katumaastureiden isoon joukkoon. Sen ulkomuodoissa on sopivasti särmää, ja persoonallinen sekä historiallinen mallinimi luo sille myös oman lisänsä – sekä hyvässä että pahassa.

Hintojen puolesta kilpailu on tässä hintaluokassa toki myös erittäin kovaa. Ison akuston tarjoama pitkä toimintamatka on myös myyntivaltti, joskin senkin kohdalla kilpailu kovenee jatkuvasti.

Lataamisen kohdalla Caprin latausteho riippuu valitusta versiosta. Meidän koeajoautomme kohdalla se oli 135 kW, mikä ei ole tänä päivänä kovin hääppöinen lukema. Neliveto ottaa virtaa vastaan 185 kW teholla ja matalatehoisempi takaveto 145 kW edestä. Seinälaturin teho on puolestaan 11 kW, mikä riittää erinomaisesti yön yli latauksiin.

Tilat
Jousitus
Ulkomuoto

Ohjaustuntuma
Tehokkaamman takavetoisen 135 kW pikalataus ei riittäne kaikille

Ford Capri RWD Extended Range Premium

Sähkömoottori, takaveto
210 kW (286 hv)
545 Nm
WLTP-kulutus 13,8 kWh/100 km
CO2-päästöt 0 g

Suorituskyky
0–100 km/h 6,4 s
Huippunopeus 180 km/h (rajoitettu)

77 kWh akku, toimintamatka 627 km
Latausteho 135 kW (neliveto 185 kW)

Mitat
Pituus 4634 mm
Leveys 1872 mm
Korkeus 1626 mm
Akseliväli 2767 mm
Omamassa 2098 kg
Perävaunumassa jarruton/jarrullinen 750/1200 kg
Tavaratila 527 l

Takuu 5 vuotta/100 000 km
Hinta 53 150 euroa