Koeajo: Ford Transit Custom PHEV – onpas ripeä pakettiauto

Ford Transit Custom PHEV vie tavarat perille tarvittaessa varsin rivakasti.

Painan kaasupolkimen kohti konehuonetta ja Transit ampaisee rehvakkaasti kohti horisonttia. Hymyilyttää, sillä vastaavaa ei ole kovin usein tullut aistittua pakettiauton ratissa. Koen pakottavaa tarvetta selvittää, millainen voimalinja koeajossa olevassa Fordissa oikein on.

Transitia on saatavissa kolmella voimalinjalla: täyssähköisenä, dieselinä ja koeajossa olevana ladattavana hybridinä. Lataushybridin 2,5-litrainen polttomoottori tuottaa 116 hevosvoimaa ja 205 Nm. Isoista kuutioista irrotetaan siis varsin vaatimattomat tehot, mutta sähkömoottorin kanssa yhteisteho kasvaa 233 hevosvoimaa ja 320 Nm:iin ja silloin homma alkaa maistua.

Ford ei ilmoita Transitin kiihtyvyyslukemia, mutta ehkä tässä yhteydessä voitaisiin todeta sen olevan pakettiautomaailmassa varsin riittävä. En muista ajaneeni yhtä miellyttävästi kiihtyvää pakettiautoa aikoihin. Erityisen hieno piirre moottorissa ovat imuäänet, jotka kantautuvat selkeästi ohjaamoon. Tässä on lähes motorsport–fiilis.

Bensavoimalinja sopii pakettiautoon erityisen hyvin, ja kulutuskin on kohdallaan. Jos autoa jaksaa latailla ahkerasti, saa kulutuksen pudotettua muutamaan litraan sadalla. Se kuitenkin vaatii omistautumista asialle, sillä 11,8 kWh akkupaketti voidaan ladata maksimissaan 3,6 kW nopeudella.

Neljän tunnin lounas?

Akun täyteen saaminen vaatii lähes neljä tuntia, mikä on nykyhybridimaailmassa armottoman hidas. Sähköajon hyödyntäminen vaikkapa jakelukäytössä on pieni haaste. Julkisessa latauspisteessä autoa ei tästä syystä tule juuri ladattua, sillä kuka jaksaa kököttää ostoksilla tai lounaalla tuntikaupalla.

Pelkällä sähköllä ajettaessa WLTP:n mukainen toimintamatka on 54 kilometriä. Kun muistetaan, että kyseessä on pakettiauto, pätee tuo lukema ainoastaan silloin, jos autoa ohjastaa sokea mummo saaressa. Kun yhtälöön laitetaan moottoritieajoa, voidaan 50 kilometrin matkalle heittää kitkerät hyvästit.

Vaikka puutteita siis onkin, ne unohtuvat heti kun Transitilla painaa pedaalin kohti lattiaa ja antaa voiman puhua. Ja tyhjälläkin akulla kulutus pysyy kohtuullisena, sillä auto osaa hyödyntää jarrutusenergiaa tehokkaasti. Ilman lataus kulutus pysyttelee helposti alle kahdeksassa litrassa sadalla, mikä on huikea parannus aiempaan.

Ajomukavuus on myös hyvällä tasolla, vaikka ohjaamo onkin pakettiautomaiseen tyyliin lyhyt. Tässä luokassa tilat ovat aina kortilla, sillä pääasiallinen tarkoitus on saada tavarankuljetustilasta mahdollisimman kookas. Pituussuunnassa tilaa ei siis ole, mutta muuten homma toimii.

Transitin ohjaamossa on paljon elementtejä muusta mallistosta. Mittaristo on digitaalinen, ja tietoviihdejärjestelmän näyttö hyvän kokoinen ja toimiva. Viihtyisyyselementit ovat siis läsnä, eikä pakettiautolla ajaminen tarkoita enää luopumista moderneista mukavuuksista. Ellei sellaiseksi laske heikkoja jalkatiloja.

Koeajetun Transitin ohjaamoon mahtuu kohtuullisesti kolme ihmistä, mutta tuolloin hartiat kyllä kolisevat yhteen. Mutta mitäpä se toisaalta haittaa, sillä kyllä sopu sijaa antaa.

Renkaat rallattavat ohjaamoon asti

Hieman mukavuusasioita laskee myös rengasmelu, joka tunkeutuu selkeästi ohjaamoon. Se ei ole ihme, sillä tavaratila kyllä kaiuttaa kaikki äänet kovemmaksi kuin henkilöautossa. Vaikka Transitissa on ääntä eristävä tuulilasi, on äänimaailma silti voimakas. Puhetta pystyy silti ylläpitämään normaalisti ajaessa.

Matkustajan penkkien alla on hyvän kokoinen säilytystila, jossa voi pitää latauskaapelia ja ostoskasseja, mikäli niitä ei halua heittää pyöriskelemään tavaratilaan. Sinänsä tilaa kyllä riittää takaosastossa suurempaankin ostosrumbaan. Tavaratila on tasan kolme metriä pitkä, joten kyytiin mahtuvat isommatkin tavarat. Esimerkiksi täyspitkät kipsilevyt.

Koeajettu versio on hyvin varusteltu ja vasemmalla puolella oleva sivuovi on sähköinen. Sitä voi operoida joko ohjaamosta tai ulkokahvasta. Sähköovi on pakumaailman luksusta.

Transit on uudistunut monelta osin, ja sama koskee myös ulkonäköä. Uutuus on entistä modernimpi ja maskuliinisempi ilmestys. Keula on massiivisempi ja takavalot lainaavat henkilöautomaailmasta. Tyylikkäillä vanteilla varustettuna Fordista saa näyttävän kokonaisuuden.

Transit Custom PHEV näyttää, että pakettiautolla ajaminen ei enää tarkoita tinkimistä ajomukavuudesta, tyylistä tai suorituskyvystä. Ladattava bensiinihybridi on mukava välimalli täyssähkön ja dieselin rinnalle. Hintakin jää kohtuulliseksi, sillä pitkällä hytillä oleva PHEV kustantaa 53 000 euroa.