Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
7.10.2026

Viranomaisen täysjarrutus pysäyttää korjaustoiminnan kehityksen

Teksti Eila Parviainen

Sähköautojen akkujen ja ylipäätään korkeajännitejärjestelmien korjaaminen on osoittautunut hyvin sekavaksi sopaksi. Tilanne on erityisen harmillinen, kun tavoiteltu sähköautoistuminen on juuri saatu vauhtiin ja nyt orastavalta korjaustoiminnalta vedetään käytännössä matto jalkojen alta. Selkeät ja kestävät pelisäännöt tarvitaan nopeasti mutta pelinrakentajaa on vaikea löytää, kun vastuuviranomaiset vetäytyvät äärimmäisen kireiksi muotoiltujen ohjeiden taakse. Ohjeiden herättämiin kysymyksiin on vaikea, ellei jopa mahdotonta löytää vastaajaa.

Edellisessä pääkirjoituksessa peräänkuulutin ohjeistusta, valvontaa ja kuluttajan edun huomioimista. Moottori julkaisi myös kattavan jutun sähköautojen korjaamisesta ja sen tulevaisuudesta. Jutun jälkeen virisi vilkas keskustelu, kun esiin nousi Lupa- ja valvontaviraston (LVV) ohje akkujen korjaamisesta. Kyseinen ohje oli käytännössä täysjarrutus aluillaan olevalle korjaustoiminnalle sekä akkujen kestävälle uudelleenkäytölle ja korjaamiselle.

Jos tilanteeseen ei löydetä ratkaisua, se vaikuttaa välittömästi osien saatavuuteen ja korjausten hintaan. Korjauskelvoton akku ei ole kenenkään etu. Se tekee sähköautosta omistajalleen kalliin riskiomistuksen ja se on myös järjetöntä materiaalien tuhlausta.

Kiertotalouden perusajatus on, että kerran valmistettua tuotetta ja sen osia pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Vasta viimeisenä keinona on tuotteen kierrättäminen materiaaleina. Nyt annettu ohje ei tätä periaatetta tue.

Entä kuluttajan asema? Jos ostamaani 60 000 euron sähköautoon tulee korjattavissa oleva vika mutta korjausta ei LVV:n ohjeen mukaan saa tehdä, koska valmistaja ei ole toimittanut korjausohjetta, jää ainoaksi vaihtoehdoksi kokonaan uusi akku, joka voi maksaa 40 000 euroa tai enemmänkin. Mikä on kuluttajan asema tässä tilanteessa? Myyjältä pitäisi odottaa jo autokauppaa tehtäessä, että tällaisesta riskistä kerrotaan kuluttajalle. Todellisuudessa ei varmasti kerrota, ellei siihenkin saada sopivaa viranomaisohjetta.

Kolmannen osapuolen korjaamot ovat jo löytäneet useisiin kalliisiin ja tyypillisiin vikoihin huomattavasti merkkiliikkeitä edullisempia korjausvaihtoehtoja. Kehitys on lähdössä liikkeelle ja vaihtoehtoisia tapoja korjata vikaantuneita järjestelmiä kyllä löytyy, kunhan viranomaisohjaus antaa tälle mahdollisuuden. Ohjeiden on kohdeltava tasapuolisesti kaikkia toimijoita, olipa kyseessä merkkiliike tai riippumaton korjaamo. Viranomaisen on myös kyettävä toimimaan kehittyvässä markkinassa kuluttajien edun mukaisesti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentit (1)

  • OLLI LEINONEN

    Tässä on taas virkamies rallienglannin taidollaan kääntänyt EU-tekstiä suomeksi. Englanninkielinen termi discarded ei tarkoita pelkästään roskiin heitettyä tavaraa eli jätettä, vaan yleisesti aktiivikäytöstä poistettua, vaikkapa varaosaksi sivuun laitettua. Heinäseipään niellyt virkamies suojaa omaa selustaansa ja estää jo ennalta kaikki epäilyt löysäilystä vaarallisen akkujätteen käsittelyohjeistuksessa. Siinä ei kansalaisen eikä kansantalouden etu paljon paina. Oma virka ja asema on tärkein. Ei tätä tulkintaa enää korjatakaan voi, kun siinä virkamies joutuisi myöntämään olleensa väärässä. Hyvä Suomi.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi