Pääkirjoitus: Käytetyt autot uudistavat Suomen autokantaa

Käytettyjen autojen tuonti siis vauhdittaa meillä liikenteen sähköistymistä EU:n kärkivauhtia.

Suomen autokauppa elää kahta todellisuutta. Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat pudonneet historiallisen matalalle – viime vuonna jäätiin 1990-luvun laman tasolle vain noin 74 000 autolla, eikä tämä vuosi näytä juuri muuttavan tilannetta. Viime vuosikymmenellä ensirekisteröinnit olivat vuosittain noin 114 000 uuden auton tasolla ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen 130 000 uuden henkilöauton vuositahtia kukaan ei enää halua muistella.

Samaan aikaan käytettyjen henkilöautojen maahantuonti on noussut lähelle ennätyslukuja, noin 42 000–45 000 autoon vuodessa. Tämä kehitys kertoo paljon suomalaisesta ostovoimasta.

Uusien autojen myynnin tyrehtyminen on johtanut suomalaisen autokannan ikääntymiseen. Autokantamme vanhenee tällä tahdilla ennätysnopeasti. Viime vuonna Suomen henkilöautokannan keski-ikä oli jo 13,6 vuotta. Ja romutukseen autot päätyivät viime vuonna keskimäärin 22,8 vuoden ikäisinä.

Käytettynä tuotujen henkilöautojen merkitys ei ole pelkästään taloudellinen – se on myös teknologinen ja ympäristöllinen. Suomeen tuodut käytetyt autot ovat pääosin uudehkoja, hyvin varusteltuja ja ennen kaikkea vähäpäästöisiä. Ladattavien hybridien ja täyssähköautojen osuus käytettynä tuoduista autoista on jo lähes 80 %, mikä on jopa suurempi kuin uusien autojen ensirekisteröinneissä. Ehkä yllättävintä on se, että uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin kaksinkertaiset käytettynä tuotuihin verrattuna. Käytettyjen autojen tuonti siis vauhdittaa meillä liikenteen sähköistymistä EU:n kärkivauhtia ja auttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Silti ilmiöllä on varjopuolensa. Jokainen ulkomailta tuotu auto vie rahaa pois kotimaisesta autokaupasta. Lisäksi verotulojen kertymä ja kotimaisen autokaupan työllisyys kärsivät. Automaahantuojien etujärjestö Autotuojat on jo väläyttänyt mielikuvaa Suomesta maana, joka on liukumassa Itä-Euroopan maiden kaltaiseksi markkinaksi, jossa autokauppa nojaa yhä enemmän ulkomailta tuotuihin käytettyihin autoihin.

Verotus ja käytettävissä olevan rahan määrä ohjaavat kehitystä. Autovero määräytyy CO2-päästöjen mukaan, mikä suosii ladattavia ja täyssähköautoja – ja hyvä niin. Mutta siitä huolimatta uusi auto on kallis hankinta. Raha ajaakin kuluttajia etsimään edullisempia vaihtoehtoja ulkomailta ja tähän saumaan osuvat pari vuotta vanhat premium-autot. Niiden kalleimmat kilometrit on jo ajettu ulkomailla pois ja hankintahinta suomalaiselle ostajalle muodostuu houkuttelevaksi.

Käytettyjen autojen tuonti tuo nopean ratkaisun tavoiteltuun autokannan uudistamiseen ja päästöjen vähentämiseen, mutta onko pitkällä tähtäimellä järkevää antaa Suomen liukua muun Euroopan käytettyjen autojen markkina-alueeksi?