10.9.2025

Pääkirjoitus: Ihminen on tieliikenteen suurin riski

Tyypillistä tieliikenteen kuolemaan johtaville onnettomuuksille on jo pitkään ollut, että onnettomuuksiin johtavat syyt ovat kuljettajasta johtuvia. Ajoneuvojen teknisistä puutteista johtuvia syitä taustalta löytyy vain harvoin.

"Suositukset: Henkilöautoihin nopeudenrajoittimet. Ajoneuvokannan uudistaminen niin, että kaikkiin ajoneuvoihin saadaan kaistavahti ja älykäs nopeudenrajoitinjärjestelmä. Raskaan liikenteen ajoneuvoihin automaattisesti laukeavat etutörmäystyynyt. Ammattipätevyyskoulutukseen lisää asennekasvatusta tarkkaavaisuuteen, älylaitteiden käyttöön ja esimerkiksi vireystilaan liittyen. Keskikaiteen rakentaminen."

"Suositukset: Humalassa ajamisen valvontaa lisättävä. Tiedotusta ja valistusta päihteiden käytön vähentämiseksi. Alkolukko moottoriajoneuvoihin. Ajoneuvokannan teknologisen kehityksen edistäminen niin, että humalassa tai ylinopeudella ajaminen estyy. Terveydenhuollossa huomioitava ajoterveysvaatimusten täyttyminen ja taustasairauksien vaikutus ajokykyyn. Alkoholiriippuvuudesta kärsivien hoidon tehostaminen. Alkolukkojen tarjoaminen potilaille. Tiedotusta ajoterveydestä. Törmäysvaarallisten esteiden poistaminen. Henkilöautojen korirakenteiden suojaavuuden parantaminen."

Kuulostaako edellä oleva lista tutulta? Kyse on liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien antamista suosituksista tällä kertaa kahdessa eri onnettomuudessa syyskuussa 2024. Kummassakin tapauksessa kuljettaja kuoli ja lisäksi yksi ihminen loukkaantui lievästi. Lista suosituksista on asiantuntijoiden näkemys siitä, millä tavalla vastaavan onnettomuuden syntyminen voitaisiin jatkossa estää.

Viime vuoden syyskuussa teillämme sattui 11 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvojen välistä onnettomuutta. Ainakin kuudessa tapauksessa kuljettaja ajoi merkittävää ylinopeutta ja ainakin kuudessa tapauksessa kuljettaja oli humalassa. Tyypillistä tieliikenteen kuolemaan johtaville onnettomuuksille on jo pitkään ollut, että onnettomuuksiin johtavat syyt ovat kuljettajasta johtuvia. Ajoneuvojen teknisistä puutteista johtuvia syitä taustalta löytyy vain harvoin.

Ihminen on tieliikenteen suurin riski. Tahallisen ylinopeuden ja alkoholin tai huumeiden lisäksi kuljettajien sairaudet haastavat liikenteen turvallisuutta. Kuljettajalla voi olla useita ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia. Hän voi saada niihin hoitoakin ja hänen terveydentilaansa seurataan. Ajo-oikeuden rajoittamiskriteerit eivät kuitenkaan täyty minkään yksittäisen sairauden osalta. Yhdessä sairaudet kuitenkin aiheuttavat selvän riskin liikenteessä. Kuljettajan ajoterveyden arviointia ei tehdä, koska ohjeistus puuttuu. Monia eri sairauksia potevan osalta tilanne voi olla myös se, että yksittäisellä lääkärillä ei edes ole edellytyksiä arvioida potilaan ajoterveyttä muiden sairauksien tai niiden yhdistelmän osalta.

Liikenteen riskitekijät ovat jo pitkään painottuneet asioihin, joihin ei voida vaikuttaa perinteisen liikenneturvallisuustyön keinoin. Turvallisuus paranee vain kuljettajien henkistä ja ruumiillista ajokuntoa seuraamalla ja sitä tarvittaessa rajoittamalla. Tässä työssä liikennelääketiede on avainasemassa. Tämän alan osaajia on, mutta heitä pitäisi olla enemmän ja heidän työnsä merkitystä pitäisi korostaa. Lisäksi heidän työtään pitäisi ohjata niin, että monisairaiden erityispiirteet tulevat huomioiduksi ja että toiminta on mahdollisimman kattavaa ja tasalaatuista ympäri Suomen. Tätä liikenneturvallisuustyön keinoa ei ole varaa jättää käyttämättä.

Kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista julkaistaan tutkijalautakuntien raportin tiivistelmä verkossa osoitteessa: moottori.fi/liikenne/kuolonkolarit

Kommentit (2)

  • JARI SEPPÄLÄ

    Keskustelua olisi syytä siirtää pois pelkästään lääkäreiden vastuulla olevasta ajokyvyn arvioinnista. Nykyinen järjestelmä ei ole toimiva, ja siitä muistuttaminen vuodesta toiseen ei muuta tilannetta. Suuri ikäluokka on nyt vanhentunut, ja tämä näkyy liikenteessä. He myös usein ovat mukana onnettomuuksien syntymisessä, vaikka eivät olisi niihin suoraan syyllisiä.

    Ratkaisu ongelmaan on olemassa, mutta siitä puhuminen tuntuu vaikealta. Moni päättäjä kokee asian henkilökohtaisesti ja saattaa pelätä oman ajo-oikeutensa puolesta – näin kehitystä jarrutetaan tahtomattakin. Todellinen ratkaisu olisi, että ajokortin uusimisesta tehtäisiin aito ajokortin uusinta. Tämä tarkoittaisi käytännön ajokoetta, kirjallista tenttiä ja liikenneopettajan arviointia. Tälläinen käytäntö on käytössä useassa maassa, Suomen malli jossa henkilö voi omata ajo-oikeuden vuosikymmeniä ilman minkäänlaista kertaamista, on poikkeuksellinen.

    Tällainen järjestelmä antaa huomattavasti luotettavamman kuvan kuljettajan todellisesta ajokyvystä kuin pelkkä lääkärintodistus. Lisäksi se huomioisi sen, että liikennesäännöt ja -ympäristö ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana – ja myös kuljettajien on pysyttävä muutosten mukana.

  • ESA SAIRIO

    Olen samaa mieltä lähes kaikesta, mitä päätoimittaja Eila Parviainen tuossa jutussa kirjoitti. Ehdotan, että poliisi ja viranomaiset keskittyisivät selvästi nykyistä enemmän kuljettajien terveydentilan arvioimiseen Tähän saataisiin resursseja siten, että siirretään resursseja pois pienien ylinopeuksien valvonnasta kujettajien terveydentilan valvontaan. Tarvittavat lakimuutokset tulee tehdä heti.

    Toinen ihmeellinen asia Suomessa on se, että liikenteessä tehdyt itsemurhat lasketaan mukaan onnettomuustilastoihin. Ne pitää poistaa tilastoista kuten useissa Euroopan maissa tehdään. Muuten onnettomuustilastot eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia Suomen ja muiden valtioiden kesken. Mikä tässä on niin vaikeaa? Liikenneministeri Lulu Ranne saisi ottaa ajaakseen tämän muutoksen, kuten myös Moottori-lehti ja Autoliitto.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat