Koeajo: Ford Transit Connect – vaivaton työkaveri

Fordin näpsäkän pieni pakettiauto liikkuu tarvittaessa ripeästi dieselin voimin eikä ajettavuudessa ole moitittavaa.

Työpaikalla tulee olla kunnon työtuoli ja sellainen on lisävarustelistalta ruksittu kuljettajan ergonomisesti fiksu AGR-istuin. Ehdottoman hyvä lisävaruste Fordin Transit Connect -pakettiautossa maksaa vain autoverottomat 375 euroa.

Istuin on tietty lämmitettävä ja se on säädettävissä istuinosan reisituen puolesta. Mukavuutta tuo myös sähkötoiminen kahteen suuntaan säätyvä ristiseläntuki. Ohjauspyörä säätyy kaksisuuntaisesti, joten hyvä ajoasento löytynee kaiken kokoisille pullakuskeille. Jakelusyöksähtelyä pidempää taivalta taittavien kannalta on mukavaa, että täyteen tankattuna toimintamatkaa on hulppeasti – reilusti yli 800 kilometriä.

Kun on säätänyt ajoasennon mieluisaksi ja lähtenyt liikenteeseen, tulee melkein unohtaneeksi ajavansa kompaktin kokoista mutta neliskanttista hyötyautoa. Ajotuntumansa puolesta Transit Connect on hyvin henkilöautomainen ja hyvä niin. Ainoa hammastelu on ehkä turhankin kevyeksi tehostettu ohjaus, jolloin renkaiden kertoma tuntuma ei välttämättä välity kuskille.

Fordin hyötyajoneuvojen mallinimet avattiin oivasti Moottorin aiemmassa Ford Tourneo Custom -koeajoartikkelissa. Fordin pakettiautot ovat Transitteja ja tila-autot Tourneoita. Molempia on kolmea kokoa; Courier, Connect ja Custom, siitä mallinimen jälkipuolisko. Poikkeuksena säännöstä kaikkien yläpuolella on iso Transit joko paketti-, kuorma- tai linja-autona.

Hyvä näkyvyys

Näkyvyys ulos on aivan erinomainen, sillä tuulilasipintaa riittää, katveita ei ole juuri edes etuviistoon ja sivupeilit ovat mukavan kookkaat. Näkymät auton kyljille ovat esteettömät, jota tulee kiitelleeksi niin kaistainvaihdoissa ja ryhmittymisissä kuin peruutustilanteissa pysäköintihallissa.

Peruutuskameran kuva on niin laaja ja selkeä kuin mihin on tullut henkilöautopuolella totuttuakin, joten senkin puolesta Transit Connect on vaivaton työkaveri.

Mittaristo on selkeälukuinen, samoin keskinäyttö, joka ei kuitenkaan ole kovin kookas – myönnetään, olen henkilöautojen aina vaan kookkaampien keskinäyttöjen poispilaama.

On myönteistä, että erilaisia säilytyslokosia ohjaamossa on riittämiin, kuormakirjan saa sujautettua vaikka katonrajan säilytystilaan. Sekin on mukavaa, että auto muistuttelee, jottei kuljettaja unohda autoon mitään, mutta vähän kryptisesti auto asiansa kertoo kuten kirjoitimme aiemmin otsikolla Päivän kuva: Muist. kaiken? Puh.? Nous. kaikki auto.?

Kuskin valtakunnan yleisilme on vähemmän yllättävästi muovinen.

Vaivatonta kuormattavuutta

Hyötypuolikin on kunnossa, eikä kuormattavuus tuota ongelmia. Ensinnäkin lastauskorkeus on pikkupakussa mukavan matala, tavaratila on selkeän muotoinen, takaovet avautuvat laajalle ja oikean kyljen kevytkäyttöinen liukuovi aukeaa riittävän avaraksi. Liukuovi on käytettävyyden kannalta aivan ehdoton.

Se mikä ei ole käytettävyyden kannalta kunnossa, ovat kuormatilan sidontalenkit. Ne vaikuttavat kyllä riittävän vahvoilta, mutta saisivat olla kookkaamman kokoisia. Niistä on tuskaista pujotella yhtään leveämpää kuormaliinaa lävitse.

Ähertäminen sidontalenkkien kanssa sujuu sikäli helposti, että tavaratilan sisävalot ovat kirkkaat ja latauspistokekin löytyy.

Toki tämän kokoluokan pakettiautossa tila loppuu nopeasti, vaikka sitä 3,7 kuutiota onkin. Jos tämä olisi muuttoautona, ei yhden kolmenistuttavan sohvan lisäksi matkaan mahtuisi kuin neljä keittiötuolia ja se sitkeästi hengissä kaikki edeltävätkin muutot sinnitellyt jukkapalmu.

Dieselin voimin

Keulalla elämöivä dieselmylly osoittautuu niin kaupunki-, taajama- kuin maantieajossakin mukavaksi voimanlähteeksi, joka tarjoaa toisaalta sitkeää etenemiskykyä ja toisaalta tarvittaessa peräti reipasta kiihtyvyyttä.

Toki koeajossa ei ollut mahdollista kokeilla pakettiauton kykyjä täyteen lastattuna, mutta yhtä kaikki kaksilitrainen dieselmoottori ja 122 hevosvoimaa ovat pätevä yhdistelmä myös ylämäkiä kivuttaessa.

Voima annostelaan sivistyneesti, kiitos seitsenlovisen automaattivaihteiston, joka ei nyykähtele tai viivyttele vauhtimuutoksissa. Voimalinja on kunnossa. Moottorin äänimaailma on miellyttävä, mutta helppo havaita hiljaisemmissa nopeuksissa. Vauhdin kiihtyessä rengasmelu ja pakettiauton kuminat alkavat ajan oloon ärsyttää.