Koeajo: Mazda 6 sai mustan meikin ja burgundinpunaista nahkaa

Tyylikäs ja väkevä versio ylläpitää kiinnostusta ikääntyvää Mazda 6 -mallisukupolvea kohtaan. Hyvää: ohjaustuntuma, voimanlähde, viimeistely. Huonoa: kulutus, melutaso, vaihteiston ajoittainen viivyttely.

Kolmannen sukupolven Mazda 6:lla alkaa olla jo ikää, esiteltiinhän tämä sukupolvi ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Malli on kokenut sitten nykypäivän peräti viisi uudistumista, joista merkittävimmän vuonna 2018.

Seuraavasta sukupolvesta ei ole vielä tietoa, mutta haasteita on, onpa auto kuinka hyvä tahansa. SUV-mallit jyräävät suosiossa muiden korimallien ylitse monilla markkinoilla ja toisaalta liikenteen käyttövoimamurros pakottaa valmistajat pohtimaan, mitkä perusrakenteet soveltuvat automallien sähköistämiselle – ja milloin suunnittelu pitää aloittaa puhtaalta pöydältä kohti täyssähköistä automallia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tanakka tuttavuus

Niin tai näin, Mazda 6 on erittäin miellyttävä tuttavuus. Ohjaustuntuma on tanakka ja ajettavuus kaikkineen kunnossa. Autoa on ilo viedä niin mutka- kuin matka-ajossakin. Voimaa riittää, joten maisema vaihtuu haluttaessa vinhasti. Ainoa harmituksen aihe on automaattivaihteiston lievä viivyttely, olipa valittuna mikä ajoasetus tahansa.

Toinen hammastelu liittyy ajomeluun: renkaiden jyrinä kantaa ikävästi matkustamoon asti. Vaivan aiheuttaa myös lievästi pintakova jousitus, joka löytää tärskäyttäen etenkin teiden poikittaisrailot. Toki rengastuskin (225/45 R19) vaikuttaa ajomukavuuteen.

Perinteisen japanilaisen akilleenkantapäänä on kulutus, joka tahtoo nousta korkeahkoksi. Esimerkiksi varsin tasavauhtisessa, turhia kiihdyttelyjä välttelevässä moottoritieajossa nopeusvälillä 80–120 km/h keskikulutus huitelee välillä 8,2–8,5 litraa/100 km. Autolle luvattu yhdistetty WLTP-keskikulutus on 7,4 l/100 km.

Viimeistelty erikoisversio

Koeajossa oli mustanpuhuva ja testosteronia uhkuvaksi muokattu erikoisversio, jonka tunnusmerkkejä ovat mustat 19-tuumaiset vanteet ja mustat peilinkuoret. Viimeistelyn taso on hyvä, ja Black Edition -version tehosteissa on pitäydytty hyvän maun puolella.

Sisällä ilmettä luovat näyttävät burgundinpunaiset nappanahkaiset istuimet sekä oviin ja kojelautaan viedyt punaiset koristetikkaukset. Perusmalleista Black Editionin erottaa myös ovien ja kojelaudan mustista somisteista.

Mittaristo on selkeä mutta keskinäyttö pienehkö – ajaa toki asiansa. Apple CarPlay -valmius on vakiona.

Takamatkustajilla on mukavat oltavat, joskin keskitunneli on kookas ja syö osaltaan jalkatilaa. Pääntilaa on enemmän kuin sutjakkalinjaista autoa ulkoa arvioiden luulisi. Tavaratila on sekin salakavalan syvä, mutta isompien tavaroiden kuljetukseen sedan-kontista ei tietysti ole.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Mikko Autio