Koeajo: Mercedes-AMG GLE 53e SUV – hienostunut hirviö

Sähköistys tekee GLE:n AMG-versiolle hyvää monella tavalla. Etenkin autoliikkeen kassalla ja tankatessa.

Stuttgartin mastodontti seisoo ylväänä parkkipaikan rivistössä. GLE on automalli, joka ei huku massaan. Se on kookas mörssäri, jota katsellessa ei tarvitse miettiä onko hintalappu tukeva.

Sen sijaan AMG-version kanssa homma ei ole aivan noin simppeli, sillä tehoversio ei juuri huutele itsestään. Harjaantunut silmä toki erottaa AMG:n pakoputkien ulostulojen määrästä tai punataustaisesta GLE 53 -merkinnästä.

Vaikka ulkokuori ei juuri itsestään huutele, on AMG 53 e aika jämäkkä tapaus. Konepellin alla mylvii kolmelitrainen bensaturbo, jonka kaveriksi on laitettu 136 hevosvoiman sähkömoottori paikkaamaan polttomoottorin viivettä ja muita puutteita. Yhteensä voimalinjasta irtoaa 544 hv ja 750 Nm.

Vaikka kyseessä on valtavan kokoinen SUV-malli, riittävät voimalukemat viemään GLE:tä ripeästi. Nollasta sataan kiihdytellään 4,7 sekunnissa, mikä on tämän kokoisen hirviön kyseessä ollessa vakuuttava suoritus. GLE nimittäin painaa härskit 2800 kiloa.

Kun moottorin koko potentiaalin päästää irti, alkaa väkisinkin huvittamaan, sillä painava ja kookas mörssäri irtoaa telineistä kuin sporttimalli. Keula nousee kiihdytyksessä ja pakoputkisto sylkäisee ulos vastustamattoman kuuloisen murinan. 53e SUV on vähän kuin sarvikuonon juoksuspurtti. Ensin naurattaa, sitten ei.

Auton massiivinen paino tekee helposti tepposet, sillä vaikka kiihtyvyyttä löytyy nelivetoisena myös heikommalla pidolla, ei pysähtyminen ole yhtään sen helpompaa kuin muilla. Ja itse asiassa näillä kiloilla jarrutusmatkaa kannattaa varata hieman normaalia enemmän.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköllä 85 kilsaa

Kukaan tuskin ostaa Mercedesin isoa SUV-mallia sen taloudellisuuden vuoksi, etenkään AMG-versiona, mutta sellaiseksi GLE kuitenkin venyy. Yhdistetty WLTP-kulutus on 1,2 litraa ja sähköinen toimintamatka on 85 kilometriä. 31,2 kWh akkupaketilla ei pötkitä yhtä pitkälle kuin pienikokoisemman auton kohdalla, mutta suoritus on silti kelvollinen.

Sähköllä ajettaessa huippunopeus on 140 km/h, mutta tuolla vauhdilla huristellessa akun potentiaali on aika nopeasti käytetty, joten patterivarannot kannattaa säästää kaupunkiajoon tai huristella hybriditilassa. Hybridiajotilakin tosin painottaa sähköistä ajamista, joten jos akkua haluaa oikeasti säästää, pitää GLE:llä ajella sport-tilassa, jolloin käytetään lähinnä polttomoottoria.

Hyvää ja huonoa

Erinomainen voimalinja
Ajomukavuus
Suoritus- ja etenemiskyky
Pikalataus

Kovanpuoleinen kulutus
Puuttuuko se jokin?

GLE:n sähköistä toimintamatkaa voi hyödyntää myös pidemmällä ajomatkalla, sillä 60 kW pikalataus saattaa akun täyteen nopeimmillaan 20 minuutissa. Hidas latausnopeus on monen lataushybridin kompastuskivi, sillä yllättävän harvalla autolla kuski voi hyödyntää ruokataukoa oikeasti merkitykselliseen lataukseen.

AMG-version ajokokemus on muutenkin entistä sähköisempi, sillä energian talteenotto on merkittävä. Parhaimmillaan Mercedesin energian talteenotto on yli 100 kW. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liukkaalla kelillä renkaat saattavat mennä lukkoon moottorijarrutuksesta. Talteenottoa voi toki säätää haluamakseen ratin takana olevista siivekkeistä, jotka palvelivat ammoisina aikoina vaihdeläpysköinä.

Sähköistyminen tekee hyvää myös GLE 53e AMG:lle, vaikka moni saattaisi luulla aivan toisin. Toki äänimaailma on kahdeksansylinterisessä moottorissa aivan eri maasta kuin kuusikossa, mutta voimantuoton näkökulmasta hybridivoimalinja on miellyttävä ja terävästi reagoiva.

Ilmajousituksella kohti korkeuksia

Mercedesin isoa SUV-mallia vaivaa ohjaustuntuman näkökulmasta samat haasteet kuin muitakin kookkaita luksusmaastureita. Ohjaus on voimakkaasti tehostettu ja ratin kautta käsille välitetty informaatio on hieman puutteellista. Tilanne on hieman parempi sport-ajotilassa, mutta ei silloinkaan täydellinen.

Kun tehostettuun ohjaukseen yhdistetään sinänsä hyvin mukava Airmatic-ilmajousitus, jää tuntuma tiehen entistä heikommaksi. Mukavuus siis vie paljon tuntumaa, mutta ei sitä silti pois vaihtaisi, sillä GLE:n tehomalli on yksi mukavimmista autoista markkinoilla. Sen avulla koria saa nostettua parhaimmillaan 60 mm korkeammalle.

GLE:n AMG-versiota ajellessa unohtaa helposti, että kyseessä on raakalaismaisen suorituskyvyn lisäksi varsin kyvykäs auto maastossa. Mikään G ei tietenkään ole kyseessä, mutta maastamme tuskin löytyy mökkitietä, jolla jättiläinen jäisi pulaan.

Jos autonsa potentiaalia haluaa kokeilla maastossa, löytyy Offroad-ajotilan takaa asioita, jotka tekevät siitä varsin miellyttävää. Sieltä löytyy esimerkiksi ”läpinäkyvä konepelti”, joka näyttää lähes reaaliajassa tietoviihdenäytössä mitä auton edessä tapahtuu. Tämä on erinomaisen kätevä ahtaissa paikoissa ylämäessä. Autossa on toki myös säädettävä alamäkihidastin, mikä on varsin kätevä apu maastossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vetää mitä vain

Suomalaiselle merkittävä asia lienee myös se, että vetokyky ei lopu kesken. Rautajousisella versiolla saa vetää 2700 kg jarrullista kärryä ja ilmajousitetulla peräti 3300 kg. Voimastakaan homma tuskin jää kiinni – ainakaan AMG-versiona.

Mercedes-Benzin tehojärkäleestä on hankala löytää varsinaisia moittimisen paikkoja, mutta aivan keskituloisella saattaa olla hankaluuksia miettiä rahoituskuvioita. Vaikka AMG-versioiden hinnat ovat sähköistymisen myötä pudonneet merkittävästi aiemmasta, on GLE 53e SUV silti monelle rahaan tottumattomalle hintava.

Koeajoauton hintalapussa on 26 000 euron lisävarusteiden jälkeen lukema 163 522 euroa. Tosin kun sitä vertaa V8-moottorilla varustettuun kevythybridimalli GLE 63:een, on hinta käytännössä puolet pienempi. 63-versio maksaa kotimaan verotuksella 307 969 euroa, joten pulinat pois.

Suurempi kysymys on se, jääkö säihköistyksen myötä jotain myös puuttumaan? 53e on kiistatta hyvä auto, mutta pitäisikö AMG-leiman tarkoittaa juuri järjettömyyttä, ei etäisesti järkevää lataushybridiä.