Koeajo: MG ZS – edukas sähkösämpylä ei herätä naapurikateutta

MG ZS on sähkö-SUV, jonka edullinen hinnoittelu houkuttelee. Hyvää: hinnoittelu, vakiovarustelu, tasapainoinen kokonaisuus Huonoa: talviominaisuudet, kulutus

Valkoinen MG ZS odottaa koeajoa rapeassa pakkassäässä maahantuojaliikkeen pihassa. Ennakkoasenteeni halpaa kiinalaisautoa on edelleen olemassa, vaikka tiedänkin autojen olevan hintaansa nähden laadukkaita ja toimivia paketteja. Mielikuvat vaan istuvat tiukassa.

Tällä kertaa koeajolle on tarjolla oikeasti perusvarusteinen auto, jonka ulkonäköä ei ole piristetty kookkailla vanteilla tai muutenkaan. Ulkovärilläkään ei ole lähdetty retostelemaan, vaan auto on valkoinen. Alla pyörivät 16” vanteet, jotka tekevät ilmeestä entistäkin pullamaisemman. Kun silmä on tottunut useaa tuumaa suurempiin, näyttävät kuusitoistatuumaiset lähinnä hellyttäviltä.

Auton hintalapussa seisoo 34 900 euroa, eli se on comfort-varusteinen. Vaikka varustelutaso on malliston alapäästä, löytyy autosta 10” infotainment-näyttö, LED-valot, akuston esilämmitys, peruutuskamera, adaptiivinen vakionopeudensäädin ja niin edelleen. Mikään menneiden aikojen karvalakkimalli ei siis ole kyseessä.

Kiinalaisvalmistaja MG aloitti Suomessa hintasodan, joka saattaa muuttaa automarkkinoiden hinnoittelun lopullisesti. MG 4 on tällä hetkellä markkinoiden edullisin sähköauto. SUV-malli ZS:n hinta karkaa hieman pidemmälle, mutta kalliiksi ei sitäkään voi väittää.

440 kilsaa yhdellä latauksella tuskin toteutuu

Tekniikassa ei ole ainakaan paperilla valittamista. Moottorin teho on 156 hv (115 kW) ja vääntöä moottori tuottaa 280 Nm. Akku on 70 kWh, ja kulutus 17,8 kWh / 100 km. WLTP-vertailuarvo on 440 km ja 0–100 km/h kiihdytys suoritetaan 8,6 sekunnissa. Kuulostaa toistaiseksi varsin hyvältä.

Missä alhainen hinta sitten näkyy? Sehän asiasta tekeekin visaisen, sillä äkkiseltään asialle ei löydy selitystä. MG:n tekniikka tuntuu varsin pätevältä ja ajettavuudessa ei ole merkittävää moitittavaa. Alusta on hieman pintakova, mutta SUV-luokassa tilanne on usein aivan vastaava myös muilla merkeillä.

Kaikki tuntuu olevan kasassa, mutta tuodaanpa yhtälöön kotimainen talvikeli. Koeajolla elohopea laski –10 asteeseen ja tien pinta oli tukevasti jäässä ja liukkaana. Haasteita alkoi kasaantua.

Ensimmäinen todellinen haaste on kulutus. MG:n WLTP:n mukainen kulutus on 17,8 kWh sadalla kilometrillä. Mittaus on toki suoritettu kesäkelillä, mutta yllätys on melkoinen, kun ajotietokone piirtää diginäytölle lukeman 30 kWh / 100 km. Se on lähes kaksinkertainen ilmoitettuun verrattuna.

Toki WLTP-mittaukset tehdään optimaalisissa keliolosuhteissa, mutta tätä nykyä mittauksia ei suoriteta tuulitunnelissa, vaan oikeassa elämässä. Näin ollen luvut pitävät paremmin kutinsa todellisuuden kanssa. Tätä taustaa vasten on todettava, että MG:n sähköt eivät kaikilta osin vakuuta pakkaskelissä.

Talvikulutus 10 kWh enemmän kuin luvattu

Viikon mittaisen ja noin 800 kilometrin koeajon perusteella sekalainen kulutus kymmenen asteen pakkaskelissä on 10 kWh luvattu suurempi, eli 27–28 kWh. Lyhyemmillä matkoilla keskikulutusmittari näyttää 30 kWh -lukemaa, mutta oikeassa maailmassa se lienee suurempi, lukeman ei nimittäin nouse koskaan yli kolmenkymmenen.

440 kilsan WLTP-toimintamatkasta joudutaan siis nipistämään käytännössä puolet talvikelissä. Olo on hieman linssiin viilattu, sillä kovat lukemat eivät toteudu lähellekään. Toki Suomen talvi on ankara, mutta MG:n säikähdys on hieman turhan kova.

Pakkanen ei tee mukavaa latausnopeudellekaan, vaikka autossa on akun lämmitystoiminto. Lämmitys on tosin sellainen, jossa nappia painamalla akku pidetään koko ajan optimaalisessa lämpötilassa, eli varsinainen latauslämmitys se ei kuitenkaan ole.

Maksimilatausnopeus on 92 kW, mutta tuohon lukemaan ei valitettavasti ylletä edes lämmitetyllä akulla ja alhaisella varaustasolla. Totuus on tässäkin hieman yli puolet luvatusta, ja yli 50 kW nopeudet ovat lähinnä utopiaa.

Talvikelissä MG:n kanssa joutuu siis tinkimään toimintamatkasta ja latausnopeudesta. Sama pätee vetopitoon, joka aiheuttaa liukkaalla kelillä haasteita. Luistonestovalo vilkkuu solkenaan, eikä liikkeelle meinata oikein päästä. Kun keulalla ei ole polttomoottori painamassa, on etuvetoisella ZS:llä haasteita liikahtaa paikaltaan.

Jos pakkakelin haasteet jätetään sivuun, on ZS:ssä hintaansa nähden paljon autoa. On hankala tajuta mikä oikein tekee MG:stä niin merkittävästi halvemman kuin muut kilpailijat. Lataus- ja toimintamatka on linjassa esimerkiksi ranskalaisvalmistajien kanssa, eivätkä muutkaan eurooppalaiset merkit ole immuuneja sääolosuhteille.

Toki hinta näky esimerkiksi muotokielessä ja ohjaamossa. Mittariston design ei ole maailman tyylikkäintä ja keskikonsolin näyttö ei ole yhtä hulppea kuin monessa muussa mallissa. Mikäli autoa ei ole hankkimassa naapurikateuden herättämiseksi, vaan liikkumisvälineeksi, tarjoaa MG ZS hyvät eväät.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala