28.12.2024

Koeajo: Mini Countryman SE All4 – mini vain nimeltään

Kuva Petri Munukka

Uusi Mini Countryman tuo persoonallisuutta yksitoikkoisen samankaltaisten katumaasturien luokkaan.

Kolmannen sukupolven Mini Countryman jatkaa kasvulinjalla ja on taas kerran suurin Mini ikinä. Nyt autoa ei tarvinne enää verrata alkuperäiseen Miniin, sillä mitat ovat samaa luokkaa ensimmäisen Range Roverin kanssa! Kilpailijatkin löytyvät nyt myydyimmän kokoluokan kompakteista katumaastureista.

Jo totutusti Mini ei kilpaile hinnalla eikä varusteilla vaan persoonallisella ja retrohenkisellä muotoilulla ja yksityiskohdilla. Niinpä kisaa onkin käytävä premium-merkkien sarjassa. Siihen Minillä on edellytyksiä ainakin sukulaistensa puolesta, sillä auto valmistetaan Saksan Leipzigissa samalla linjalla sisarmallinsa BMW iX1:n kanssa. Mallien olemukset ovat täysin erilaiset, vain muutamat pienet yksityiskohdat ohjaamossa juoruavat suhteesta. Takavaloissa englantilainen alkuperä näkyy vielä Union Jack -teemana.

Bensiinimoottorivaihtoehtoja on kolme (125/160/221 kW eli 170/218/300 hv), ja niistä kaksi tehokkainta ovat myös nelivetoja. Kohtuullisen hintaeron takia kiinnostavampia täyssähkömalleja on kaksi, koeajossa olleen tehokkaamman (231 kW eli 313 hv) nelivetoisen vaihtoehtona tarjotaan etuvetoa (150 kW eli 204 hv).

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pyöreällä kosketusnäytöllä

Koriltaan Countryman on kasvanut pituutta 14 cm, leveyttä 2 cm ja korkeutta 6 cm. Aniharvalle jää enää huomauttamista tiloista: takapenkille sopii jopa kolme aikuista lyhyelle matkalle ilman, että kuskin tarvitsee tinkiä tiloistaan. Lattia on sähkömallissa korkeammalla akuston takia. Ajoasennosta saa silti melko hyvän, mutta ristiseläntuki uupuu.

Tavaratila on riittävän tilava, muodoltaan selkeä ja helposti muunneltavissa takaistuimen kolmiosaisen ja kallistukseltaan säädettävän selkänojan ansiosta. Varustelutasot ovat Essential, Classic, Favoured ja John Cooper Works. Kaksi edullisinta ovat aika vaatimattomia, tyyriimmistä toinen on ylellinen ja toinen sporttinen.

Ohjaamossa huomion varastaa halkaisijaltaan 24-senttinen pyöreä kosketusnäyttö. Se on saanut innoituksensa alkuperäisen Minin pyöreästä mittarista keskellä kojelautaa. Nyt näyttö on oikeasti pyöreä, kun se aiemmin oli suorakaiteen muotoinen ruutu pyöreässä kehyksessä.

Kirkas näyttö hallitsee muuten pelkistetyn tyylikästä kojelautaa, ja kuskilla on ruudun kautta paljon hallittavaa. Perustoiminnot löytyvät kyllä kätevästi viiksistä ja ratin puolista. Koeajoautossa kojelaudan lisävarusteinen heijastusnäyttö hoitaa mittariston virkaa kuljettajan näkökentässä, mutta perusmallissa nopeuskin on löydettävä keskinäytöstä.

Näyttöä joutuu tutkimaan hiukan tavallista enemmän löytääkseen tutut tiedot ja toiminnot, mutta valikkorakenne osoittautuu nopeasti ihan sujuvaksi, tosin osa kuvakkeista on turhan pieniä näytön kokoon nähden. Näytön teemojen ja äänien räätälöinti jää hyödyttömäksi auton palauttaessa perusasetukset aina käynnistyksen yhteydessä – yllättäen tämä koskee varoitusten poistamisen lisäksi myös ilmastoinnin asetuksia.

Varma neliveto

Nelivetoinen Countryman kulkee kahden sähkömoottorin voimin. Tehoa on rutkasti kaikkiin tilanteisiin, ja elektroniikka osaa jakaa voimaa kaikille pyörille tilanteen mukaan. Talven ensimmäisillä liukkailla eteneminen oli lipsahtamattoman varmaa ja samaan aikaan ripeää ilman turhaa jarruttelua.

Countryman painaa kaksi tonnia, mutta ripaus minimäistä hauskaa ajettavuutta on silti vielä jäljellä. Ohjauksessa parasta on paksu lämpiävä käteen käyvä ratti, mutta myös nopeutta, tarkkuutta ja tuntoa on mukana. Jos jotain jää toivomaan, niin vähän ponnekkaampaa palautusta.

Jousitus ottaa poikittaissaumat ja isot heitot jämäkästi, muttei ole mukulakivetykselläkään mitenkään epämukava. Äänitaso on miellyttävän vaimea, kunhan ääni-imitaatiot saa kytkettyä pois.

Koeajon keskikulutukseksi nollakelissä muodostui 21,7 kWh/100 km, jolla talven toimintamatkan maksimi jää aika lailla tasan 300 kilometriin. Nopean tasavirtalatauksen tehoksi kerrotaan 130 kW ja keskitehokin oli mittauksessamme lähellä sataa kilowattia, joten toimintamatkaa saa vartissa satakunta kilometriä. Koeajoyksilön lisävarusteinen tehokkaampi 22 kW:n vaihtovirtalataus on käyttökelpoinen lounastauolla.

Hyvät ja huonot puolet

  • tilat
  • ajettavuus
  • hiljaisuus
  • suorituskyky
  • neliveto
  • kallis varusteltuna
  • toimintamatka

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat