Koeajo: Mini Countryman SE – monipuolisin ja möhköin Mini

Mini Countryman SE on ensimmäinen perinteikkään brittivalmistajan nimellä varustettu varteenotettava sähköauto. Hyvää: Käyttöliittymän ilme, käytännöllisyys. Huonoa: käyttöliittymän jähmiminen.

Moottori on jo ehtinyt pureutumaan uudistuneeseen Mini Countrymaniin, tosin polttomoottoriseen John Cooper Works -versioon. Tuon koeajon yhteydessä on kerrottu sukupolven olennaiset muutokset. Nyt on tarkoitus paneutua Mini Countryman SE ALL4 -täyssähköversioon.

Kerrataan kuitenkin sen verran, että edellissukupolveen nähden uusi Countryman on nyt joka suunnassa kookkaampi, sisädesign on mennyt tietoviihdejärjestelmineen ja mittaristoineen täysin uusiksi ja auto valmistetaan nyttemmin Saksassa. Täyssähköisiä voimalinjoja on tarjolla niin etu- kuin nelivetoisena, ja Portugalissa järjestetyllä ensikoeajolla pääsimme tutustumaan näistä kahdesta nelivetoiseen versioon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Aina yli 400 kilometrin toimintamatka

Täyssähköisten Mini Countryman E ja Countryman SE ALL4 -mallien akkukapasiteetti on aina 66,45 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa etuvetoiselle mallille 462 kilometrin WLTP-toimintamatkaa ja nelivetoiselle 433 km.

Etuvetoisen mallin huipputeho on 150 kilowattia (204 hevosvoimaa) ja nollasta sataan kiihtyvyys 8,6 sekuntia. Kaksimoottorisessa nelivetomallissa tehoa on 230 kW (313 hv) ja satasen tuntinopeus saavutetaan parhaillaan 5,6 sekunnissa.

Sähkömallien pikalatausteho on korkeimmillaan 130 kilowattia, ja 10–80 prosentin latauksen kerrotaan tapahtuvan parhaillaan alle puolessa tunnissa. Vaihtovirtalataus voi oikealla varustelulla olla jopa 22 kW (3 x 32 A).

Suorituskykyinen, muttei irrotteleva

Samalla koeajoreissuilla ajettiin Minien lisäksi samaa tekniikkaa hyödyntävä BMW iX2. Jo BMW:n koeajossa todettiin, että täyssähkömallin suorituskyky on hyvin lähellä ”viritetyintä” polttomoottorimallia. Sama pätee myös Minissä. Suorituskyky on vaivatonta ja voimalinja täyssähkölle tyypilliseen tapaan vaivaton ja viiveetön.

Sähkö-Minissä on BMW:n tapaan valittavissa moottoriääniä ”korvaavia”, auton kaiuttimilla tuotettavaa huminaa. Minin tapauksessa äänet ovat huomattavasti lempeämmät, mutta silti ne tulee kytkettyä pois päältä varsin nopeasti.

Etenkin taajamassa Minin valinnut kiittelee hyvää näkyvyyttä. Tuulilasi on verrattain pysty, jolloin A-pilarit eivät rokota näkyvyyttä etuviistoon juurikaan. Myös suoraviivainen keula on kohtalaisen helposti hahmotettavissa ahtaammissa paikoissa.

Poljin- ja ohjaustuntuma jättää viimeistellyn ensivaikutelman, eikä ajettavuudesta löydy juurikaan moitittavaa.

Tilojen puolesta Countryman sopii esimerkiksi pienille perheille. Takapenkillä istuu kuitenkin kaksi aikuistakin välttävästi. Tätä kovin moni ei olisi varmaan 1960-luvulla Ministä uskonut joskus sanottavan.

Täyssähköisen Mini Countryman E:n hinta alkaa Suomessa 49 300 eurosta. Koeajetun nelivetoisen Countryman SE ALL4:n kohdalla lähtöhinta on 55 900 e. Kyseisessä hintaluokassa kilpailu on todella kovaa, ja nähtäväksi jää miten Mini menestyy kyseisessä kategoriassa valitsemalla tekniikan sijaan persoonallisuuden.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen