Viisiovinen Mini Cooper palaa kuvioihin – 17,2 senttimetriä ja kaksi ovea enemmän aidointa miniä

Erilaisten Mini-variaatioiden määrä alkaa olla taas hurjissa mitoissa, mutta paikkansa lajitovereiden joukosta löytää edelleen myös polttomoottorisesta Cooperista venytetty viisiovinen versio.

BMW on viimeisen neljännesvuosisadan aikana taikonut vaikka ja mitä sir Alec Issigonisin 65 vuoden takaisen alkuperäisen BMC Minin suvun henkiseksi jatkoksi. Mini-mallisto on tällä hetkellä varsin ruuhkainen, sillä historiallisen ison Countrymanin ja Clubmanin manttelinperijä Acemanin lisäksi tarjolla on perinteinen Cooper kahdella eri tapaa, nimittäin täyssähköisenä ja polttomoottorisena, tuntuvasta sukunäöstä huolimatta ilman sen kummempaa keskinäistä sukulaisuutta.

Ennen kuin putken päästä tulee yhtään lisää John Cooper Worksiä tai muuta spesiaalia, on aika vastaanottaa viimeisin näkemys viisiovisesta Mini Cooperista.

Niin aito kuin 5-ovinen Mini voi olla

Viisiovisenakaan Mini Cooper ei ole mikään iso auto, mutta mainittua crossover-henkistä Acemania se on enää vaivaiset neljä senttimetriä lyhyempi. Eroavaisuuksia näiden kahden mallin välille löytyykin enemmän perustasta ja sitä kautta käyttövoimasta sekä toki myös siitä, että 5-ovinen Cooper ei yritä olla minkään sortin crossover.

Jos sitten Acemanille ja viisioviselle Cooperille antaisi kuvitteelliset Mini-aitoustodistukset, ja vertailisi niitä keskenään, Cooper voittaisi mennen tullen. Nimittäin, siinä missä Aceman on kolmiovisen sähkö-Cooperin tapaan BMW:n ja kiinalaisen Great Wallin yhteistuotos, joka valmistetaan Kiinan Zhangjiagangissa. Viisiovinen Cooper on sen sijaan edelleen vanhan kunnon Oxfordin tehtaan tuote. Polttomoottorinen Cooper-perhe on siis enää ainoa Isossa-Britanniassa valmistettava Mini-malli, ja tämä uusi 5-ovinen versio samalla ainoa kuningaskunnassa valmistettava viisiovinen Mini.

Kuten jo jonkin aikaa sitten markkinoille lanseerattu kolmiovinen perustansa, myöskään tämä venytetty Cooper ei teknisesti ottaen ole mikään sanan varsinaisessa merkityksessä uusi malli, vaan ensisijaisesti iso päivitys UKL1 -alustalle vuonna 2013 esiteltyyn edellispolveen. Kaikkein suurimmat uudistukset edellispolveen nähden koskevat niin kolmi- kuin viisiovisessa versiossa korin uutta, sähkömallia mukailevaa tyyliä sekä sisätilan päivitystä uudelle vuosikymmenelle uusine järjestelmineen.

Cooper on venytettynäkin piskuinen

Kuten todettua, pituuseroa Acemaniin nähden ei viisiovisella Cooperilla paljon ole, mutta 4,036 metrin kokonaispituus tekee tästä uutuudesta kuitenkin pienimmän viisiovisen Minin. Auto kuuluu premiumsegmenttiin, mutta kokoluokassa ollaan tukevasti B-segmentin pikkuautoluokassa, ja sielläkin viisiovisissa pienimmässä päässä.

Tyylillisesti eri korimalleja ei tosiaankaan erota toisistaan kuin ovien lukumäärä, ja lisäksi autenttisimpaan Cooperin versioon nähden viisiovinen uutuus on kokonaispituudeltaan 17,2 senttimetriä pidempi sekä myös akseliväliltään 7,2 senttimetriä pidempi. Edeltävän polven - siis teknisesti ottaen käytännössä saman polven - viisioviseen Cooperiin nähden niin ulko- kuin sisämitatkin ovat säilyneet pääpiirteissään muuttumattomina. Takajalkatilat ovat siis edelleen pikkuautoluokkaa, samoin kuin 275 litran tavaratila, jonka saa takapenkit suhteessa 60:40 kaatamalla 925-litraiseksi.

Kolikon ehdottomasti parempana puolena saavutetaan kaupunkiketteryyttä, josta nykyajan aina vain isommilla autoilla voidaan vain haaveilla. Esimerkiksi kääntöympyrän halkaisija on tässä viisiovisessakin Cooperissa ainoastaan 11,4 metriä.

Kuten olemme polttomoottorisen kolmiovisen Cooperin kohdalla oppineet tietämään, malliston runko rakentuu kirjainten C ja S varaan. Jo lähtötason viisiovinen Cooper C on melkoisen sähäkkä kaupunkisukkula, sillä 115 kilowatin eli 156 hevosvoiman 1,5-litrainen kolmisylinterinen turbobensiini pystyy mukavaan 225 km/h huippunopeuden ja kiihtyy nollasta 8,0 sekunnissa. Päivittäminen Cooper S:ään tarkoittaa puolestaan 150 kilowatin eli 204 hevosvoiman ja 300 newtonmetrin kaksilitraista ja nelisylinteristä moottoria. Näillä eväin nelimetrinen pikkuauto kulkee jo 242 km/h ja kiihtyy nollasta sataan 6,8 sekunnissa. Suuremman painonsa vuoksi viisiovinen häviää sprintissä kolmioviselle noin kaksi kymmennystä.

Kojelautanäkymäkin on käytännössä aivan yksi yhteen kolmiovisen Cooperin kanssa, mikä tarkoittaa, että siinä on siirrytty OLED-tekniikkaan ja Mini Operating System 9:ään sähkömallien tavoin. Minin tavaramerkki eli kellotaulu on kasvanut halkaisijaltaan 24-senttiseksi.

Vain puolitoista tonnia kalliimpi

Minin tuoreimman Suomi-hinnaston mukaan viisioviselle Cooperille on lätkäisty 34 306 euron alkaen-hinta (Cooper C Essential), mikä tarkoittaa lisäpituuden tuovan noin 1 500 euron lisähinnan kolmioviseen nähden. Lähtötason Essentialin lisäksi saatavilla on Classic, Favoured sekä John Cooper Works, joka on tässä tapauksessa vain varustetaso, noudattaen C:n ja S:n voimalinjapolitiikkaa.

Malliston kallein versio ennen lisävarusteita on Cooper S John Cooper Works, 50 473 euron pikkuauto. Se on melko lailla tasan 11 tonnia edullisinta Cooper S:ää, Essentialia, kalliimpi.

Lähde: Mini