Koeajo: Polestar 3 – odotettu uutuus lunastaa lupauksensa

Polestar 3 on kauan odotettu uutuus. Samalla se laajentaa Polestarin mallistoa katumaastureiden suuntaan.

Polestar 3 -mallia on odotettu kuin kuuta nousevaa. Tai pohjoisen tähteä, Polestarin nimen mukaan.

Polestarin malli on odotettu, senkin vuoksi, että auton saapuminen myyntiin viivästyi auton ohjelmiston valmistumisen viivästyksen vuoksi. Samoin kävi Volvo EX90 -mallille, joka on tehty samalle perusrakenteelle kuin Polestar 3.

Polestar on hehkuttanut alusta asti, että sen 3-malli on luksusluokan tuote ja sen ajokokemus on vertaansa vailla. Sitä toki alkaen hinnaltaan noin 80 000 euron autolta sopii odottaakin.

Polestar 3:n hinnat alkavat 80 300 eurosta, jolloin kysymyksessä on takavetoinen versio. Akku Polestar 3 -mallistossa on aina sama, bruttokooltaan noin 111 kilowattitunnin kokoinen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yli 100 000 euron premium-SUV

Vielä enemmän odotuksia kohdistuu Polestarin nelivetoisiin malleihin. Kun verkkokaupasta raksii nelivetoisen version ja ottaa siihen vielä erilaista varustepakettia paketin päälle, niin auton hinta kohoaa helposti yli 100 000 euron.

Tällainen oli esimerkiksi Moottorin koeajossa ollut versio, tarkalleen ottaen kysymyksessä oli nelivetoinen malli varustettuna Performance Packilla. Sekä myös Pilot- ja Plus-paketeilla varustettu mallli, jolloin auton hinta nousee yli 107 000 euroon. Performance Packilla varustetussa autossa on myös 20 kilowattia enemmän tehoa ja 70 newtonmetriä enemmän vääntöä kuin Long range Dual motor -mallissa ilman Performance Packia. Korkeamman tehon ansiosta auton toimintamatka laskee muutamalla kymmenellä kilometrillä.

Performance-varustepaketin yhteydessä autossa on myös Polestar Engineered -alusta, joka on tehty Öhlinsin-vaimentimilla.

Polestar on erikoinen auto. Polestarilla auto luokitellaan premium-SUV:ksi. Sitä se on, mutta ei ihan puhtaasti, sillä ajettavuuden puolesta auto tuntuu joltain muulta. Siinä istutaan melkoisen matalalla ja auton alusta on jotain muuta kuin perinteisen katumaasturin.

Erinomainen ajaa

Maantiellä Polestar 3 kulkee erinomaisesti. Sen alusta suodattaa kaikenlaiset epätasaisuudet erinomaisesti, vaikka koeajoauto oli varustettu 22-tuumaisilla matalaprofiilisilla renkailla. Kori ei mutkateillä kallistele ja auto kulkee kuin liimattuna tiehen. Mutkateillä Polestar on myös miellyttävä ajaa ja se tuntuu yllättävän kevyeltä suureen massaan nähden.

Alustan kovuutta voi vielä säätää kolmella eri asetuksella ja säädön vaikutuksen huomaa, se ei ole mitään silmänlumetta. Alustan korkeutta ei voi manuaalisesti säätää, aerodynamiikan optimoimiseksi auton oma automaattinen ajokorkeuden säätö -järjestelmä pitää siitä huolen.

Nelivetoisten Polestar 3 -mallien alustassa on kaksikammioinen aktiivinen ilmajousitus, joka nimenomaan hoitaa edellä mainitulla tavalla tien epätasaisuuksien suodatuksen. Polestarin alustasta ei voi sanoa, että se olisi pehmeä, mutta se on erittäin miellyttävä jokaisessa tilanteessa. Ennen kaikkea alustan jämäkkyys, mutta samalla tarkkuus tekee siitä jokaisessa tilanteessa miellyttävän, ihan perusajossakin. Polestar 3:n alusta on uskomattoman hyvä, erinomainen. Alusta ja auton ajettavuus on tietysti yksi auton tärkeimmistä ominaisuuksista ja tässä mielessä Polestar lunastaa lupaukset täydellisesti.

Plus-paketin mukana Polestar 3:een tulee myös aktiivinen tiemelun vaimennus – ja kyllä, auto on hyvin hiljainen, niinkuin premium-SUV:n kuuluukin olla.

Ohjaustuntumaa voi myös säätää, ja ohjaus onkin Polestarissa hyvä. Vaikka Polestar on sähköautoksi ja SUV:ksi urheilullinen, mistään urheiluauton tarkkuudesta ei voi puhua, mutta hyvästä ohjauksesta silti. Ohjauksessa on tuntoa riittävästi ja ohjaus keskittää hyvin. Ohjaus on myös hyvin johdonmukainen. Auto menee suoraan ja sinne minne kuljettaja haluaa.

Jopa Porschen kilpailija

Vaikka Polestar 3 on hyvin urheilullinen auto, ja vaikka se on SUV, se kilpailee samoista asiakkaista esimerkiksi Porsche Taycanin kanssa. Saksassa ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, Polestarin ajettavuus, varsinkaan mutkateillä ei ole missään tapauksessa niin hyvä, kuin mitä Saksassa on loihdittu. Niin urheilullinen Polestar 3 ei kuitenkaan ole. Mutta myös BMW:llä Polestar 3 täytyy ottaa erittäin vakavasti, kun puhutaan baijerilaisten iX-mallista.

Ajoneuvoteollisuus valmistautuu autonomiseen ajamiseen koko ajan enemmän ja enemmän, joka tarkoittaa sitä, että kuljettajaa avustavia järjestelmiä autoissa on paljon, Polestarissakin.

Kun Polestar 3:n vakionopeudensäätimen kytkee päälle, samalla kytkeytyy muun muassa auton ohjausavustin päälle. Ohjausavustimen kanssa auto muuttuu aivan kehnoksi ajaa. Tai varsinkin, jos autoa pyrkii ohjausavustimen päällä ollessa ohjaamaan liikaa itse. Ohjausavustin pyrkii pitämään auton koko ajan kaistaviivojen keskellä, jolloin Polestarin ohjaus muuttuu muljahtelevaksi – jos autoa ohjaa saman aikaisesti aktiivisesti itse. Ainoa vaihtoehto on ottaa ohjausavustin kokonaan pois päältä, tai vaihtoehtoisesti antaa ohjausavustimen ohjata, ja pyrkiä itse vain myötäilemään ajoa.

Ohjausavustin ei kuitenkaan salli sitä, että käsiä pitäisi ratissa mitenkään huolimattomasti. Auto alkaa huomautella kuljettajaa, jos kädet eivät ole riittävän tukevasti ohjauspyörässä. Ensin merkeillä mittaristossa ja sen jälkeen äänimerkein. Jos kuljettaja ei vieläkään usko autoa ja ota riittävän tukevaa otetta ohjauspyörästä, se alkaa pysäyttää autoa. Auto ilmoittaa, että se pysähtyy ja laittaa hätävilkut päälle.

Auton toiminnan ja hidastamisen voi keskeyttää painamalla voimapoljinta. Hätävilkut saa pois tietoviihdejärjestelmän hätävilkkujen painikkeesta.

Tämä ei ole missään tapauksessa moite Polestarista, se vain kertoo hyvin siitä, mihin autot ovat koko ajan enemmän ja enemmän menossa. Kuljettajalla on vielä valta, mutta koko ajan mennään entistä enemmän siihen suuntaan, että autot tekevät myös päätöksiä itse.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Bugeja esiintyi, vielä

Polestar 3:n tuotannon käynnistys ja myyntiin tulo viivästyi jonkin verran auton ohjelmistokehityksen vuoksi. Nyt auto on on myynnissä ja markkinoilla, vielä hieman keskeneräisenä. Koeajoviikon aikana autossa esiintyi monia hälytyksiä auton eri toimintojen toimimattomuudesta, mutta ne hävisivät itsestään. Auto ilmoitti muun muassa kerran rengaspaineantureiden viasta, kerran kuljettajaa tarkkailevan järjestelmän viasta, ja pari kolme kertaa hätäpuhelinjärjestelmän viasta. Lisäksi auto ei tunnistanut ihan aina avainta eikä avannut ovia, kun autoa lähestyi.

Polestarin Suomen maaorganisaatiosta myönnetään, että auto on vielä buginen, mutta bugit häviävät ajan myötä, kun autoa päivitetään ja niitä saadaan siivottua ohjelmistosta pois.

Sisätilat Polestarissa on valtavan hyvät ja kuljettajan ergonomia erinomainen. Koeajoauton villasta valmistetut penkinpäälliset tuntuivat lisäksi erinomaisen hyviltä.

Ohjaamo on samaa pelkistettyä, mihin olemme esimerkiksi Polestar 2 -mallin kohdalla tottuneet. Tietoviihdejärjestelmän kautta hoidetaan lähes kaikki auton toimintoihin liittyvät asiat. Tätä voi joku pitää kirouksena, mutta onneksi Polestar 3:n järjestelmä on selkeä ja johdonmukainen käyttää.

Mutta jotain huonoakin. Ohjauspyörän puolista löytyy niin sanottu ristivalikko molemmilta puolilta ohjauspyörää. Näitä käytetään esimerkiksi silloin, kun auton peilejä säädetään kuljettajalle sopivaan asentoon. Mutta ajaessa kaikilla ristivalikon painikkeilla ei ole mitään virkaa. Esimerkiksi aktiivisen vakionopeudensäätimen etäisyyttä ei voi säätää ohjauspyörästä lainkaan. Eikä äänentoiston voimakkuutta, se tapahtuu keskikonsolin pyöritettävästä kytkimestä. Ehkä näihinkin tulee joskus muutos, sillä nämä puutteet on hoidettavissa ohjelmistolla.

Polestar 3 on iso, 10 senttiä vajaa 5-metrinen auto, jolla on leveyttäkin muutama sentti vajaa 2 metriä. Tavaratila siinä ei ole kuitenkaan mikään valtavan auton kokoon nähden, varsinkin korkeussuunnassa se loppuu hyvin pian. Tämä on ehkä auton suurin miinus, muita miinuksia siinä ei paljoa olekaan. Nimenomaan Polestarin ajettavuus tekee suurimman vaikutuksen.

Vaikka Polestar on kiinalaisen Geelyn omistama ja valmistama auto, brändi halutaan pitää hyvin skandinaavisena ja ruotsalaisena. Bowers & Wilkinsin toimittamassa äänentoistojärjestelmässä on yli 20 kaiuttimen luomana erilaisia äänitiloja ja yhtenä sieltä löytyy Göteborgin konserttitalon äänimaisema. Erinomainen tapa luoda mielikuvia.