Koeajo: Mercedes-Benz Vito

Etuveto, takaveto tai neliveto, miten vain haluatte. Uusi Vito täyttää entistäkin useamman pakettiauton ostajan tarpeet. Hyvää: laaja mallisto, ajettavuus, mukavuus, turvavarustelu, pitkä huoltoväli. Huonoa: isompien moottorien ja varustelun lisähinta.

Mercedes-Benz Viton kolmannen sukupolven myynti on alkanut Suomessa. Vitoriassa, Baskimaalla valmistettavan uutuuden tunnistaa heti Vitoksi. Kori on kokonaan uusi, mutta olemukseltaan tuttu.

Aerodynaamisempi kori on 14 senttiä aiempaa pidempi, mutta tavaratila on kuitenkin entisenkokoinen. Lisäpituus on käytetty nokkaosan kolariturvallisuuden parantamiseen, samalla huoltokohteisiin on saatu helpompi pääsy.

Jo ennestäänkin tutusti Viton mallisto on laaja, akselivälivaihtoehtoja on kaksi ja koripituuksia kolme. Mullistavinta uudessa Vitossa on sen voimalinjojen moninaisuus. Ensimmäistä kertaa samaan koriin on tarjolla kolme eri vetotapaa, etu-, taka- tai neliveto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kolme vetotapaa

Etuvetomallit, 109CDI ja 111CDI, on varustettu poikittain asennetulla Renaultin peruja olevalla 1,6-litraisella dieselillä. Takavetomalleissa, 114CDI, 116CDI ja 119CDI on puolestaan tutumpi mersun oma 2,1-litrainen diesel pitkittäin. Mallimerkintä paljastaa hevosvoimat (88–190 hv).

Etuvetomallit hallitsevat hintahaitarin alapäätä, myös käyttökulut vakuutuksineen ovat alhaisemmat. Pienemmän omapainon ansiosta etuvetomallin kantavuus on suurempi, mutta silti etuveto on vahvimmillaan kevyillä kuormilla.

Takavetoisten mallien suurempi teho ja vetopito ovat parhaimmillaan isoilla kuormilla ja perävaunua vetäessä. Takavetomallin valtteihin kuuluu myös metrin pienempi kääntöympyrä. Yllättäen iso diesel kuluttaa karvan vähemmän kuin ranskalainen pikkusiskonsa.

Nelivedon saa aluksi vain 119CDI-malliin ja senkin vasta maaliskuusta alkaen. ML-sarjan maasturista lainattu nelivetojärjestelmä on kevyempi ja tilaa säästävämpi. Nelivetomallia ei ole tarvinnut eikä haluttu korottaa, lastauskorkeus on kaikissa malleissa sama, kuten maavarakin.

Mukava ohjaamo

Vakiona turvavarusteluun kuuluu muun muassa sivutuuli- ja vireystila-avustin, lisävarustelistalta löytyy myös led-toimiset ajovalot, törmäyksenesto, kaistavahti ja katveavustin. Mukavuutta tuo vakiona vakionopeudensäädin ja naftalämppäri, iso monitoiminäyttö telematiikkatoiminnoilla on lisävaruste.

Tilaa on joka suuntaan riittävästi, ergonomia kohdallaan ja melutaso vaimea. Kolmenistuttavan ohjaamon keskipaikalla vaihdevipu anastaa siivunsa jalkatilasta, mutta takavetomalleihin kuusivaihteisen manuaalin vaihtoehtona saatavan seitsenvaihteisen automaattivaihteiston vipu on ohjauspylväässä.

Säilytyslokeroita on monipuolisesti ja riittävästi. Kuskin työpaikkana Viton ohjaamo on yksi mukavimmista ja asettaa mittapuun kilpailijoille.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka