Koeajo: Salonkikelpoinen dinosaurus: Mercedes-Benz G

Uudet moottorit, muu on ennallaan – ja hyvä niin!

Mercedes-Benzin maasturimalliston kulmakivi, G-sarja, on yksi automaailman rakastetuista dinosauruksista. Kulmikkaan auton vetovoima perustuu vuoden 1979 rehelliseen mekaniikkaan ja vahvaan tikapuurunkoon. Järeys juontaa militäärikäytön vaatimuksista.

Tavallisten katumaasturien sähköohjattuihin nelivetoihin verrattuna G-sarja saa hymyn huulille. Jatkuva neliveto on varustettu alennusvaihteistolla ja kolmella tasauspyörästönlukolla.

Kun ylpeästi kojetaulun keskelle sijoitetuista painikkeista kytkee keski-, taka- ja etutasauspyörästöjen lukot päälle, kantautuu ohjaamoon kolme vaimeaa naksahdusta. Sen jälkeen G-sarjan neljä pyörää ovat kuin yhtä puuta. Kulku on kankeaa, mutta Mercedes-Benz etenee jos edes yhdellä renkaalla on pitoa.

Pyöräntuennassa luotetaan edelleen jäykkiin akseleihin. Joustovarat ovat erinomaiset, joten G möyrii varsin pahoistakin paikoista neljä rengasta tukevasti maassa kiinni.   Maastoautoummikkona voi vain ihmetellä etenemisen eleettömyyttä.

Arvokkaasti ikääntynyt

Mercedes-Benzin G-sarjaa vertaa helposti näinä hetkinä tuotannosta poistuvaan Land Rover Defenderiin. Kaksikko edustaa eurooppalaisten maastoautojen viimeisiä mohikaaneja, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvat.

Kun G-sarja ensiesiteltiin vuonna 1979, oli Land Rover jo 31 vuotta vanha automalli. Kolmen vuosikymmenen aikana automaailmassa tapahtui valtavasti kehitystä, joten Mercedes-Benzin perusrakenne on huomattavasti Land Roveria nykyaikaisempi.

Eron huomaa kaksikon uusimmista versioista: Land Rover Defender on sympaattinen, mutta hieman kolho työkalu. G-Mercedes on saatu sovitettua nykyaikaan paljon Land Roveria paremmin.

Nykyaikainen ohjaamo vanhoissa raameissa

Mercedes-Benzin kulmikas ja ohut ovi paljastaa ohjaamon, jonka mittasuhteet ovat menneiltä vuosikymmeniltä, mutta materiaalit ja varusteet ehtaa nykyaikaa. Oven sulku vaatii voimaa, mutta sulkeutuminen palkitsee kassakaappimaisella kumahduksella.

Auton hallintalaitteet ovat henkilöautomalleista tuttuja aina navigaattorin näyttöä myöten.

Mukavuusvarustelu on kattava, jopa nahkapenkkien jäähdytys löytyy.

Pysty ajoasento ja hyvin lähelle sijoitettu suora tuulilasi kuitenkin kavaltavat auton iän. Se ei ole moite. G-sarja ei ole Land Roverin tapainen aikamatka menneisyyteen, vaan viehättävä yhdistelmä perinteistä mekaanista autonsuunnittelua ja nykyaikaisia mukavuusvarusteita.

Autosta aistii vankkuuden, jollaista nykyään ei enää suunniteltaisi. G-sarja ei kuitenkaan raahaa iäkkyyden tuomaa painolastia mukanaan, kiitos jatkuvan tuotekehityksen.

Moottorit uudistuneet

Tämänkertaiset uudistukset painottuvat moottoripuolelle. Uudet voimanlähteet täyttävät vaaditut Euro 6 –päästönormit. Myös polttoaineenkulutus on laskenut.

Perusmalli on G 350d, jota liikuttaa kolmilitrainen V6-turbodiesel. 240 hevosvoimaa ja 600 newtonmetriä kiihdyttävät yli 2 600 kiloa terästä sataan kilometriin tunnissa 8,8 sekunnissa. Vaihteisto on aina seitsenportainen automaatti.

G500:n nelilitraisen tuplaturboahdetun V8:n valitsisi lähinnä äänimaailman vuoksi. 420 hevosvoimainen moottori on sukua AMG GT S -urheiluauton pitkän keulan kätkemälle raivopakkaukselle. Sen huomaa laskeutuessa hiekkakuopan jyrkkää rinnettä ykkösvaihteella. Moottorijarrutuksen katkaisee lyhyt kaasunpainallus, ja auton kylkiin asennetuista pakoputkista kantautuu voimakas röhinä.

Huumoristeille Mercedes-AMG tarjoaa V8-moottorista G 63:a (463 hv) ja kaksitoistasylinteristä G 65:ttä – 620 hevosvoimaa ja täydet tuhat newtonmetriä!

Voimamallit vetävät varmasti hymyn huulille, mutta itseäni G-sarjassa viehättää sen yhdistelmä etenemiskykyä, mukavuutta ja tietynlaista rehellisyyttä. Sen vuoksi G 350d:llä on varma paikka kuvitteellisessa unelmatallissani.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen