Pääkirjoitus: Käytetyn ja uuden auton kuluvertailu voi yllättää

Vertailumme tarjoaa hyvän muistutuksen siitä, että hankintahinta on vain yksi tekijä auton kokonaiskustannuksissa.

Mikä on 2 000 euron ja 50 000 euron auton hintaero?

Tällä kysymyksellä alkaa tässä Moottorin numerossa julkaistava juttu, jossa vertaillaan Moottorin käyttötesteissä olleiden uusien ja käytettyjen autojen kustannuksia. Käyttötestiautoja on kertynyt täysi tusina. Käyttövoiminakin joukko on kattava: bensiini, diesel, kaasu, sähkö ja hybridi.

Avauskysymys voi kuulosta provosoivalta, mutta varsinainen yllätys saadaankin taulukkolaskentaurakan päätteeksi. Kun kuukausittaisiin käyttökustannuksiin huomioidaan arvonalenema, polttoaineiden tai sähkön hinta, vakuutukset, tekniset korjaukset, huollot, renkaat ja ajoneuvovero, ovat näiden uusien ja käytettyjen autojen kustannukset yllättävän lähellä toisiaan. Ja joissakin tapauksissa mennään ihan rinta rinnan: kansansuosikki, farmarikorinen ja dieselkäyttöinen Volkswagen Golf vuodelta 2009 päätyi käyttökustannuksissa samalle tasolle kuin täyssähköinen Hyundai Ioniq Electric.

Laskelmat perustuvat käyttötestiemme kokemuksiin ja jutussa kerrottuihin oletuksiin siitä, miten autoa käytettäisiin vertailujaksona olevan kolmen vuoden ajan.

Jos käytetyn auton ostajalla on onnekas olo ja tämä onni jatkuu koko auton omistamisen ajan, isoilta korjauksilta vältytään ja kuukausitasolle laskettu kustannus jää Golf-esimerkissämme parisataa euroa uuden auton kustannusta edullisemmaksi. Siis jos vältytään.

Käytetyn auton hankinta on aina jossain määrin arpapeliä. Hyvän käytetyn voi kyllä löytää, mutta se vaatii ostajalta osaamista ja myös onnea. Käytetty auto harvoin tulee myyntiin uudenkarheilla renkailla, isot ja kalliit huollot juuri tehtyinä ja muutenkin tiptop-kuntoisena. Huoltoon ja korjauksiin on pakko varata rahaa.

Käyttötestiautojen perusteella tehty laskelma ei tietenkään ole koko totuus. Laskelmassa on voitu käyttää pohjana käyttötestien kokemuksia, mutta kolmen vuoden käyttöajalle tehtyyn laskelmaan sisältyy silti paljon oletuksia. Vaikka laskelmassa on esitetty kustannuksia euron tarkkuudella, ei asia todellisuudessa mene näin. Vaikka oletukset olisivat kuinka perusteltuja, todellisuus voi yllättää. Joskus yllätys on iloinen ja rahaa meneekin vähemmän, mutta toisinaan yllätys on kallis.

Nyt tehtyä "meidän autojen" laskelmaa pitääkin lukea niin, että se antaa vain suuntaviivoja siihen, miten kustannusvertailua kannattaa tehdä itse silloin, kun on harkitsemassa auton vaihtoa. Lähtökohdat auton omistamiseen ja käyttöön ovat vaihtelevia. Niinpä laskelman lopputulos voi olla hyvin erilainen, jos autoa pidetään kolmen vuoden sijasta 10 vuotta tai peräti ajetaan se loppuun. Iso merkitys on myös sillä, ajetaanko autolla vuodessa 10 000 kilometriä vai 40 000 kilometriä.

Vertailumme tarjoaa myös hyvän muistutuksen siitä, että hankintahinta on vain yksi tekijä auton kokonaiskustannuksissa. Aina ei ole mahdollisuus asettaa omassa vertailussa ison ja pienen ostohinnan autoja samalle viivalle, mutta jos on, laskeminen kyllä kannattaa.