Pääkirjoitus: Lehmä ja auto ne yhteen sopii

Kansalaiset ovat edellä hallitustaan biopolttoaineissa.

Liikenteessä on suurimmat mahdollisuudet toteuttaa hallituksen kärkihanketta, joka tähtää kustannustehokkaasti hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan. Liikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa vielä paljon ja käyttöön voidaan ottaa kotimaisia biopolttoaineita.

Energiatehokkuus paranee lähinnä autokantaa uudistamalla, kun uudet autot saadaan kuluttamaan yhä vähemmän polttoainetta. Kotimaisille nestemäisille biopolttoaineille on jo olemassa jakeluverkosto ja niitä voidaan käyttää liikenteessä jo olevissa ajoneuvoissa, joten niiden osalta markkinat ovat valmiit. Biokaasun käytön lisääminen vaatii ajoneuvokannan uudistumista kaasukäyttöisillä ajoneuvoilla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi muun muassa puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana, kannustaa tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä, uusiutuvilla energiavaihtoehdoilla sekä nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaisista löytyy paljon halua ja intoa kehittää uutta liiketoimintaa. Kekseliäisyyttäkään ei puutu. Hyvänä esimerkkinä suomalaisesta yritteliäisyydestä on tässä lehdessä tarinaansa kertova Kalmarin biokaasutilan isäntä. Tilalla lehmien lanta ja viljasta jäävät oljet muuttuvat biokaasuksi, jolla kulkee autoja ja työkoneita ja lämpiää taloja. Hän toteaa omasta kokemuksestaan, että biokaasusta pitäisi Suomessa rakentaa yksi maatalouden tukijaloista. Täysin mahdollinen visio, mutta valitettavasti se törmää ainakin toistaiseksi byrokratian kiemuroihin.

”Kun kyse on maanviljelijästä, niin Työ- ja elinkeinoministeriö ei anna tukea, koska kyse ei ole teollisesta toiminnasta. Maa- ja metsätalousministeriö ei tue, koska kyse on teollisesta toiminnasta.”

Suora lainaus Erkki Kalmarilta paljastaa byrokratian kankeuden.

Suomi tarvitsee talouskasvua. Nestemäiset tai kaasumaiset biopolttoaineet, joita tuotetaan jätteestä, ovat Suomelle mahdollisuus, josta voisi kasvaa vaikka se pitkään etsitty uusi Nokia. Kotimaisten, jätteestä valmistettujen biopolttoaineiden käytön lisääminen työllistää, lisää investointeja kotimaahan ja kasvattaa bruttokansantuotettamme. Samalla pääsemme pitkin askelin kohti entistä päästöttömämpää liikennettä.

On vain ihmeteltävä poliittista hitautta. Milloin valtioneuvosto oppii työskentelemään yhtenä ’konsernina’? Milloin saadaan kaadettua ministeriöiden väliset, kehitystä jarruttavat tai jopa estävät raja-aidat?

Uuden keksimiselle ja kehittämiselle on annettava tilaa. Tekijöitä ja kehittäjiä meiltä kyllä löytyy.