Pääkirjoitus: Raha ratkaisee sähköautoistumisen

Kohtuutonta taloudellista riskiä esimerkiksi omistusauton arvonmenetyksen muodossa kuluttajalle ei saa sälyttää.

Päästöjen, eritoten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, on tavoite, joka mullistaa yhteiskuntaa ja energia-alan perusteita.

Taannoinen kohu muunnelluista päästöarvoista johti polttomoottoriautot suurennuslasin alle monissa suurkaupungeissa. Yhä useampi autovalmistaja myös panostaa sähköön.

Useimpien autovalmistajien osalta todellinen syy sähköauton kehittämiseen löytyy Euroopan Unionin asettamista päästötavoitteista. Valmistajan koko vuosituotanto on mittarina, kun lasketaan kunkin valmistajan tuottamien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö. Nollapäästöiseksi laskettava sähköauto antaa mukavasti tilaa valmistaa suurempipäästöisiäkin malleja. Keppi – tai porkkana näkökulmasta riippuen – on sakkomaksu, joka lankeaa maksettavaksi, jos valmistajan tuottamien autojen keskipäästöt ylittävät sallitun rajan.

Tavoitteet kiristyvät. Vuoden 2020 jälkeen valmistajan autojen keskipäästö saa olla vain 95 grammaa hiilidioksidia kilometrillä. Bensiinimoottorille se tarkoittaa 4,1 litran keskikulutusta sadalla kilometrillä ja dieselille 3,6 litran. Koko mallisto ei tähän tule parissa vuodessa yltämään, joten valmistajan näkökulmasta sähköautolle on paikkansa.

Suomen tavoite on 250 000 sähkö-, vety- tai ladattavaa hybridiautoa vuoteen 2030 mennessä. Meilläkin tavoitteen takana on hiilidioksidipäästöjen vähennys. Tavoite on uljas, mutta kalliisti toteutettavissa.

Sähköautoilun edelläkävijämaa Norjan esimerkistä on syytä ottaa oppia. Norjassa viime vuonna tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan käyttökustannukset ja ostohinta ovat tärkein syy valita sähköauto. Ympäristösyyt tulivat kakkosena, mutta kaukana perässä.

Meillä uusi auto on kallis hankinta. Norjassa täyssähköauto Nissan Leaf ja yksilitraisella bensiinimoottorilla varustettu viisiovinen Ford Fiesta maksavat saman verran. Suomessa Leafin hinnalla saa kaksi Fiestaa ja rahaakin jää vielä liki 5 000 euroa käteen.

Norjassa täyssähköautosta ei makseta lainkaan autoveroa eikä arvonlisäveroa ja vuotuinen ajoneuvovero on huomattavasti halvempi kuin polttomoottoriautoilla. Sähköautoilijoiden ei tarvitse maksaa tietulleja eikä lauttamaksuja, kaupunkien keskustoissa on sähköautoille varattuja ilmaisia pysäköintialueita, bussikaistat ovat heidän käytössään. Sähköautojen rekisteröinnit ovat lähteneet jyrkkään nousuun viime vuosina. Muutos on ollut hidas, sillä sähköautoilua on Norjassa tuettu jo 1990-luvulta.

Nyt sähköautoja on kaupunkien keskustoissa niin paljon, että ilmaiset pysäköintipaikat täyttyvät ja bussikaistoilla on ruuhkaa. Kuluttajat miettivät nyt, kuinka pitkään sähköautoille myönnetään erilaisia helpotuksia. Paljonko sähköautoilu tulevaisuudessa maksaa?

Suomessakin tarvitaan tukitoimia, jos sähköautokantaa aiotaan kasvattaa tavoitellusti. Lisäksi tarvitaan latauspisteiden verkosto, kotilatausmahdollisuudet sekä sähkönjakeluverkon ja saatavuuden vahvistaminen niin, että sähkön kysynnän joustoihin pystytään vastaamaan. Kaikki on saavutettavissa, mutta se maksaa.

Matkalla sähköiseen autoilun tulevaisuuteen nykyautokantaan soveltuvat biopolttoaineet auttavat ratkomaan perimmäistä tavoitetta päästöjen vähentämisestä. Ne myös tasoittavat yksittäisten kuluttajien tietä uudenlaisiin autoihin. Auto on suomalaiselle kotitaloudelle asunnon jälkeen toiseksi kallein hankinta. Omaan autoon sitoutunutta pääomaa on voitava vaalia viisaasti ja pitkällä tähtäimellä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta pitkäjänteistä ohjausta.

Poliittista poukkoilua ei voida sallia. Ohjaustoimista päättävien velvollisuus on valmistella verotuksesta ja tukitoimista kokonaisuus, joka antaa nykyisille autonomistajille tukevan pohjan oman liikkumisen suunnitteluun. Kohtuutonta taloudellista riskiä esimerkiksi omistusauton arvonmenetyksen muodossa kuluttajalle ei saa sälyttää.