Pääkirjoitus: Yksi erä päättyi, seuraava alkaa pian

Runsas vuosi sitten suurella rytinällä julkisuuteen tuodusta liikenneverkkoyhtiöstä ei puhuta enää mitään. Tilalla on ehdotus hankekohtaisten yhtiöiden käytöstä.

Soololla ja ryhmätyöllä on eroa. Tämä kävi selvästi ilmi, kun liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä jätti raporttinsa helmikuun lopussa.

Runsas vuosi sitten suurella rytinällä julkisuuteen tuodusta liikenneverkkoyhtiöstä ei puhuta enää mitään. Tilalla on ehdotus hankekohtaisten yhtiöiden käytöstä. Verotukseen raportissa ei oteta kantaa, mutta todetaan, että liikenteen verotukseen joudutaan tulevaisuudessa tekemään rakenteellisia muutoksia. Käyttömaksuista todetaan, että niiden tarve arvioidaan erikseen. Lisäksi todetaan, että mahdollisten käyttäjämaksujen käyttöönoton edellytyksenä olisi, että kyseessä on aito vastikkeellinen maksu väylän paremmasta palvelutasosta.

Työryhmän näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Työryhmän mukaan liikenneverkon nykyinen rahoitustaso on toiminut yhteiskunnallisen kehityksen esteenä. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tähän työryhmä vastaa esittämällä, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.

Korjausvelan vähentämiseen työryhmä esittää osoitettavaksi vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta. Se merkitsi jatkossa vuositasolla yhteensä vähintään 1,3 miljardin euron rahoitusta perusväylänpitoon.

Työryhmän raportissa korostetaan moneen kertaan työryhmän yksimielisyyttä. Se selvästi heijastelee tunnelmia työryhmän työn taustalta. Työn kestäessä julkisuuteen ponnahteli tuon tuostakin lausahduksia, jotka kertoivat hyvin ristiriitaisista näkemyksistä. Lopputuloksena on pitkälti paluu vanhaan, jota on tuunattu muutamilla, jo aikaisemminkin esillä olleilla ehdotuksilla.

12 vuoden suunnitelmallista kehittämistä tuskin kukaan tyrmää, ei myöskään lisärahoitusta, vaikka kyseessä olisikin aiempien leikkausten peruminen. Hankeyhtiöiden käytöstä on hyviä kokemuksia länsinaapurissa. Siellä niiden on kerrottu jopa tuoneen lisärahaa liikenneverkon kehittämiseen.

Verotus on valtiovarainministeriön näpeissä, joten siihen palattaneen erikseen lähitulevaisuudessa. Liikenteen verotuksella on vahvat ympäristötavoitteet. Kun ajoneuvot ovat yhä ympäristöystävällisempiä, voi olla, että niiden verotuksesta on jossain vaiheessa luovuttava. Ympäristösyistä veron lähteitä voidaan joutuakin etsimään jatkossa liikenteen ulkopuolelta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Työryhmä antoi päästövähennystavoitteisiin liittyvät toimenpide-ehdotuksensa väliraportissa elokuussa 2017 ja loppuraporttinsa helmikuun 2018 lopussa. Molemmat raportit ovat luettavissa ministeriön verkkosivuilla.